Työ- ja elinkeinoministeriö antoi keskiviikkona kohutun irtisanomissuojaa heikentävän lakiluonnoksen arvioitavaksi lainsäädännön arviointineuvostolle.

Poliittisia lakkoja, mittavan työmarkkinariidan ja poikkeuksellisen eduskunnan tiedonantomenettelyn aiheuttanut lakiesitys keventäisi työntekijästä johtuvia irtisanomisperusteita alle 10 hengen yrityksissä. Hallituksen pyrkimyksenä on madaltaa työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä, joihin syntyy valtaosa uusista työpaikoista.

”Nykyisten työsuhdeturvaa koskevien säännösten on arvioitu nostaneen työllistämiskynnystä merkittävästi erityisesti pienissä yrityksissä. Lakimuutoksella huomioitaisiin pienen työnantajan heikommat mahdollisuudet kantaa seuraukset yksittäisen työntekijän moitittavasta menettelystä”, hallitus perustelee jälleen kerran tiedotteessaan.

Työministeri Jari Lindström lisää, että irtisanomisen kynnystä laskettaisiin ”maltillisesti” ja että mielivaltaiset irtisanomiset eivät jatkossakaan olisi sallittuja.

Luonnoksen mukaan jatkossa alle 10 hengen yrityksissä irtisanomisperusteena voitaisiin pitää nykyistä vähäisempää mutta niin merkittävää velvoitteiden rikkomista, laiminlyöntiä tai työntekijän työntekoedellytysten muuttumista, ettei työnantajan voida yrityksen koko huomioon ottaen perustellusti edellyttää jatkavan työsuhdetta. Kuten nykyisin, irtisanomisen perusteena tulisi jatkossakin olla asiallinen ja painava syy. Työntekijää olisi edelleen varoitettava ennen irtisanomista, eli irtisanominen edellyttäisi työntekijän toistuvaa moitittavaa menettelyä.

Luonnos on muuttunut alkuperäisestä etenkin siltä osin, että esityksen piirissä olevien yritysten kokorajoitusta on laskettu alle 20 työntekijän yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiin. Muutos tehtiin, koska lausuntokierrokselta 20 työntekijän rajaa pidettiin aivan liian suurena. Valtaosa Suomen yrityksistä työllistää alle 20 henkeä.

Lainsäädännön arviointineuvosto antanee lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta piakkoin, sillä hallituksen tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle marraskuussa.

Lakihanketta aktiivisesti julkisuudessa kommentoinut työoikeuden professori Seppo Koskinen antaa oman arvionsa Helsingin Sanomille. Arvio on murskaava. Koskisen mukaan tuorein luonnos on juridisesti epäselvä sekä toteuttamiskelvoton – ja jopa huonompi kuin hallituksen alkuperäinen esitys.

Uuden luonnoksen sanamuoto, joka korostaa yrityksen kokoa, voisi Koskisen mukaan yllätysvaikutuksena jopa nostaa irtisanomiskynnystä yli 10 hengen yrityksissä yrityksissä. Hän arvioi silti, että tuomioistuimet eivät tähän lähtisi.

”Näin ei ole tarkoitettu eikä näin varmaan tapahtuisi, koska tuomarit todennäköisesti eivät noudattaisi huonosti ajateltua uuden säännöksen logiikkaa”, Koskinen sanoo HS:lle.

Koskinen on jo aiemmin esittänyt koeajan pidentämistä vaihtoehdoksi hallituksen esitykselle. Lue lisää: Nyt väläytetään jopa 12 kuukauden koeaikaa – Liittopomo: ”Arveluttava esitys”