Aiemmin hoitajamitoituksena tunnettu vanhuspalvelulain henkilöstömitoitus on tarkoitus rahoittaa muun muassa leikkaamalla yksityisen terveydenhuollon hintaa laskevia sairausvakuutuskorvauksia ja siirtämällä avosairaanhoidon käyntejä sähköisiin asiointikanaviin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi torstaina lisätietoja esityksestä, jonka hallitus antoi. Lailla säädettäisiin sitova henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Sen kustannusten kattamisesta on vallinnut epäselvyys, ja julkisuuteen tihkuneet tiedot ovat aiheuttaneet kritiikkiä.

Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho arvostelivat aikeita leikata yksityisten terveyspalveluiden sairausvakuutuskorvausta. Heidän mukaansa supistus vaikeuttaa hoitoon pääsyä, lisää eriarvoisuutta sekä kasvattaa hoitojonoja.

”Kela-korvausta maksetaan sosioekonomista asemaa katsomatta kaikille suomalaisille. Vuonna 2019 lääkärinhoidosta oli 1,5 miljoonaa sv-korvauksen saajaa”, kaksikko varoitti.

Korvauksen saajia noin 1,5 miljoonaa myös vuonna 2018.

Kiuru antoi ymmärtää, että asia on ollut haastava hallituksen sisälläkin. Hän kertoi, että hallituksen sisällä on käyty asiasta tarkkoja neuvotteluja, joiden pohjalta on ”päädytty poliittiseen sopimukseen”. Hän kertoi asian olleen keskiössä hallituksen sisällä viime päivät.

Kiurun mukaan tärkeälle hankkeelle on haluttu löytää rahat ja saada ne nykyisen budjettikehyksen puitteissa, eli riipien rahat muista menoista. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedotteen mukaan ”rahoitus ratkaistaan pääosin STM:n pääluokan sisältä siten, ettei se vaaranna palveluiden tai etuuksien nykyistä tasoa eikä hallitusohjelmassa sovittuja tavoitteita”.

STM:n mukaan uudistus johtaa noin 136 miljoonan euron vuotuisiin lisäkustannuksiin. Kaikkiaan hoitajamitoituksen vuotuiset kustannukset ovat yli 230 miljoonaa euroa, mutta osa näistä menoista on ministeriön mukaan jo budjettikehyksissä.

Kiuru vastasi tilaisuudessa ihmisten epäuskoon ja huoleen, että ”toisten sairaiden palveluiden parannus leikattaisiin toisten sairauden palveluista”.

”Olen tästä asiasta eri mieltä”, ministeri totesi väitteisiin hankkeen mahdottomuudesta.

Hänen mukaansa rahoja on etsitty käyttöön sieltä, missä on tehostamisen varaa. Ministeriö listaa neljä rahoituksen päälähdettä.

Ensimmäinen on yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvausten supistaminen. Tämä koskee erikoissairaanhoidon käyntejä, ja tarkoittaa joko korvattavien käyntien määrän vähentämistä tai korvauksen määrän laskua. Kiuru kuitenkin muistutti, että mitoitus tulee voimaan siirtymäajalla vuonna 2023.

”Näin tapahtuu vasta vuonna 2023”, Kiuru sanoi yksityisen terveydenhoidon käyntien vähentymisestä.

Kiuru uskoo, että Suomen terveydenhoitojärjestelmä on tuossa vaiheessa sote-uudistuksen vaikutuksesta erilainen kuin nyt, ja hoitoon pääsyn sekä hoidon pitäisi tehostua julkisessa terveydenhoidossa.

Toinen kohta on sote-järjestelmän hankintaosaamisen tehostaminen. Sote-uudistuksessa palveluiden järjestäjät kasvavat, minkä tulisi tehostaa miljardiluokan hankintamenoja.

Kolmas on digitalisaation lisääminen. Esimerkkinä ministeriö kertoo, että sähköisten asiointikanavien käyttöä pyritään lisäämään. Kiurun mukaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi terveyskeskuskäyntien siirtämistä chat- tai puhelinpalveluun silloin kun se on mahdollista.

Ministeriön tiedotteen mukaan 6-8 miljoonan euron säästö saadaan, jos yksi prosentti käynneistä saadaan poistettua tai korvattua digipalveluin.

Neljäs rahoituksen lähde on apteekkijärjestelmä ja lääkehoidon kustannustehokkuuden kasvattaminen.