Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset joutui ankaran kritiikin kohteeksi eduskunnan käsitellessä puolueen vaihtoehtobudjettia. Hallituspuolueiden kansanedustajat ja ministerit tyrmäsivät oppositiopuolueen väitteet budjettiehdotustensa talousvaikutuksista, ja vaihtoehtobudjettia kutsuttiin jopa vaihtoehtotodellisuusbudjetiksi.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) toi esiin, kuten keskusta on aiemminkin tuonut, että perussuomalaisten esittämät arviot toimenpiteiden vaikutuksista poikkeavat merkittävästi valtiovarainministeriön vastaavista arvioinneista. Esimerkiksi omaishoidon tuen verovapaus maksaisi ministeriön arvion mukaan veromenetyksinä 70 miljoonaa euroa, ei 20 miljoonaa, kuten PS arvioi.

LUE MYÖS:

Perussuomalaiset säästäisi vaihtoehtobudjettinsa mukaan noin 230 miljoonaa euroa poistamalla tuulivoiman tuotantotukia.

Lintilä huomautti, ettei tällainen ole mahdollista.

”Tuulivoiman tuotantotukia on mahdoton poistaa ensi vuoden budjetista. Valtio on sitoutunut maksamaan tuen tukipäätöksen saaneille laitoksille 12 vuoden ajan”, Lintilä sanoi korostaen, että uusia tukipäätöksiä ei enää tehdä.

Esityksensä mukaan perussuomalaiset ottaisi­ valtiolle 193 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus. Valtiovarainministeri Lintilä ei tähän arvioon uskonut.

”Jos perussuomalaiset on näiden esitystensä takana, on todellinen luku ihan jotain muuta.”

Pääministeri Antti Rinne (sd) sanoi samaa.

”Kun poistetaan mahdottomat menoleikkaukset, perussuomalaisten vaihtoehto lisää velkaantumista [hallituksen budjettiin nähden]”, Rinne arvosteli.

Rinteen mukaan osa perussuomalaisten ehdotuksista vaatisi kansainvälisten sopimusten ja Suomen perustuslain rikkomista. Myös Tarja Filatov (sd) totesi, että syöttötariffien poisto tekisi valtiosta sopimusrikkojan.

Perussuomalaisten Jani Mäkelä vastasi tähän, että tuulivoimaa voitaisiin näin ollen verottaa ”jollakin muulla verolla”, jotta tukirahat saataisiin perittyä takaisin ilman sopimusrikkoja.

Pääministeri Rinne ihmetteli myös sitä, että perussuomalaisten vaihtoehdossa ei tuotu esiin eduskunnan tietopalvelun laskelmia, vaikka tällaiset oli teetetty. Moni muu kansanedustaja ihmetteli etenkin perussuomalaisten väitettä, että vastaanotto- ja kotouttamismenoista voisi säästää 315 miljoonaa euroa.

”Suomen Perusta [perussuomalaisten ajatushautomo] joutuu laskemaan maahanmuuton kustannuksia, koska mikään taho ei niitä laske”, kansanedustaja, varapuheenjohtaja Riikka Purra puolusti perussuomalaisten arvioita.

”Keskitytte vain lietsomaan vastakkainasettelua”

Rinne arvosteli perussuomalaisia etenkin maahanmuuton kustannusten ylikorostamisesta.

”Olette unohtaneet työllisyyden täysin ja keskitytte lietsomaan vain vastakkainasettelua”, Rinne sanoi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä vastasi tähän kritiikkiin puolueen ryhmäpuheenvuorossa.

”Kaikille viime vuosikymmenten hallituksille miljardit ovat pikkurahoja, kun puhutaan maahanmuutosta tai maailmanparantamisesta. Samaan aikaan ollaan köyhiä ja kipeitä, jos puhe kääntyy vanhustenhuollon rahoittamiseen, opetukseen, teiden kunnossapitoon tai homekoulujen korjaamiseen”, Mäkelä sanoi.

”Vastakkainasettelu on välttämätöntä, koska nämä asiat ovat vastakkain. Suomeen saapuva taloudellisesti ja sosiaalisesti haitallinen maahanmuutto tekee mahdottomaksi ylläpitää hyvää sosiaaliturvaa ja työehtoja, hyvää palkkakehitystä, hyviä kouluja, tasa-arvoa tai yhteiskuntarauhaa”, Mäkelä jatkoi.

Myös perussuomalaisten oppositiokumppanit Petteri Orpo (kok) ja Sari Essayah (kd) arvostelivat perussuomalaisten vaihtoehtoa työllisyystoimien lähes täydellisestä puutteesta.

"Ei tämä ole varjobudjetti, tämä on toivelista”

Kovinta arvostelua perussuomalaiset sai hallituspuolueiden kansanedustajilta. Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi, että perussuomalaisten esitys on pikemminkin ”vaihtoehtotodellisuusbudjetti”.

”Luvut on vedetty hatusta”, hän sanoi.

Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz totesi, että ps:n paperin talousarvioissa on ”jopa miljardin euron aukko”. Adlercreutzin mukaan PS:n epäselviä tai yliarvioituja säästölukuja ovat muun muassa tuulivoiman 230 miljoonaa euroa, eläkeläisten verokohtelun 300 miljoonaa euroa ja alv-alarajan 70 miljoonaa euroa.

”Ei edes keliakiakorvaus, jonka KD ja kokoomus saivat oikein [vaihtoehtobudjeteissaan], ole tässä oikein.”

”Ei tämä ole varjobudjetti, tämä on poliittinen toivelista”, Adlercreutz päätti.

Hänen mukaansa Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa olisi ”sekä naiivia että vastuutonta tasapainottaa valtiontalous häikäilemättömillä leikkauksilla, jotka kohdistuvat kaikkeen maahanmuuttoon liittyvään”.

Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen vaati perussuomalaisilta selitystä vaihtoehtobudjetin ”puolen miljardin euron kupruun”.

”Arvoisa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho, tehän johdatte suomalaisia tarkoituksella harhaan”, Kurvinen sanoi vaatien Halla-aholta vastausta ja selitystä budjettipaperin luvuille.

LUE MYÖS:

Halla-aho vastasi puhumalla maahanmuutosta

Perussuomalaisten puheenjohtajan Halla-ahon mukaan maahanmuuton haitat ovat ongelma, jota ei ratkaista yhden vuoden ”budjettilaatikon sisällä”. Sen sijaan säästöjen saavuttamiseen tarvitaan poliittisia, lainsäädännöllisiä muutoksia, hän linjasi.

”Vain hyvin pieni osa haittamaahanmuuton haitoista on selkeästi paikannettavissa budjetista.”

Esimerkiksi sosiaaliturvamenoihin kohdistuva kuormitus sekä maahanmuuton vaikutus palkkakehitykseen eivät näy budjetista, Halla-aho sanoi.

Halla-aho puhui maahanmuutosta myös mainitessaan investoinnit.

”Investointi on rahankäyttöä, joka maksaa itsensä takaisin ja tuottaa hyötyä myöhemmin. Esimerkiksi rajavalvonta ja turvapaikkaturistien säilöönotto ovat investointeja. Ne kyllä maksavat, mutta ne vähentävät Suomen houkuttavuutta sellaisten ihmisten silmissä, joiden täällä oleminen tulee kalliiksi.”

Kritiikkiin leväperäisestä lukujen ja talousarvioiden käytöstä Halla-aho ei ottanut kantaa, vaan siihen saivat vastata muut puolueen edustajat.

Kansanedustaja Leena Meri korosti, että perussuomalaiset teetätti laskelmia eduskunnan tietopalvelussa, ja Sanna Antikainen kutsui keskustan Kurvisen katsomaan tietopalvelun laskelmaa viereensä.

PS:n vaihtoehto: Vähemmän tuloja, vielä vähemmän menoja

Leena Meri toi puheenvuorossaan esiin, että PS:n vaihtoehtobudjetista teetettyjen laskelmien mukaan PS:n vaihtoehto hyödyttäisi pieni- ja keskituloisia ostovoiman nousuna ja toisi 5000 uutta työpaikkaa. Ostoivoimaa nostaisi työtulovähennyksen 100 miljoonan nosto sekä polttoaineveron noston peruminen.

Valtiolle PS ottaisi 193 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus – joskin jo tuulivoimaleikkauksen mahdottomuus pyyhkii tämän edun pois.

Perussuomalaisten vaihtoehdon henki tiivistyy yhteen esityksen lauseeseen: ”Vaikka valtion tulot vähenevät, menot vähenevät vielä enemmän”, PS toteaa vaihtoehdossaan.

Tämä ilmentää sitä, että puolue esittää vain vähän menolisäyksiä ja erilaisia panostuksia. Harvoihin merkittäviin lisäpanostuksiin kuuluvat kuntien valtionosuuksien lisäys hoitohenkilökunnan palkkaamiseksi (50 miljoonaa euroa) sekä saman suuruinen lisäpanostus 1000 poliisin kouluttamiseen ja palkkaamiseen.

Perussuomalaisten suurimmat säästöesitykset kohdistuvat vastaanotto- ja kotouttamismenoihin (-315 miljoonaa euroa), kehitysyhteistyöhön (-300 milj. e) sekä tuulivoiman tukiin (-200 milj.), joista kaksi kohtaa on muiden puolueiden toimesta kiistetty.