Työelämäprofessori, ekonomisti ja talousvaikuttaja Vesa Vihriälä arvioi, että Antti Rinteen (sd) hallituksen on käytännössä pakko turvautua ikäviksi koettuihin keinoihin, jos työllisyystavoite halutaan saavuttaa. Vihriälä oli keskustan edustajana mukana hallitusneuvotteluissa Kestävän talouden Suomi -ilmiöpöydässä.

Rinteen hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste ja vähintään 60 000 uutta työllistä vuoteen 2023 mennessä.

LUE MYÖS: Näillä keinoilla työmarkkinajärjestöt nostaisivat Suomen työllisyyttä – Katso oman keskusjärjestösi kannat

”Poliittinen ongelma on, että työn tarjontaa ja kohtaantoa parantavat, mutta vain vähän kustannuksia aiheuttavat toimet ovat monelta osin ikäviä: työn ulkopuolella olevien etuuksien heikennyksiä, tukien ehdollisuuden kiristyksiä jne. Hankalia ne ovat etenkin sdp:lle ja vasemmistoliitolle, jotka oppositiossa arvostelivat jyrkästi Sipilän hallituksen vastaavia toimia ja enemmän tai vähemmän selkeästi irtisanoutuivat kaikista ’heikennyksistä’”, Vihriälä kirjoittaa blogissaan.

”Oma käsitykseni on, että työllisyystavoite ei ole saavutettavissa ilman ikäviksi koettuja toimia”, Vihriälä kirjoittaa.

LUE MYÖS: Palkkatukeen tulossa lakimuutos – Työministeri Timo Harakka paljasti 3 hallituksen keinoa työllisyyden nostamiseksi

”Nyt tarvitaan vaikutuksiltaan vähintään yhtä voimakkaita työllisyyttä lisääviä toimia kuin edellisellä kaudella”, hän myös kirjoittaa.

Viime kaudella Juha Sipilän (kesk) hallitus toteutti muun muassa kilpailukykysopimuksen ja työttömyysturvan aktiivimallin. Vasemmistoliitto on vastustanut voimakkaasti molempia. Sdp on yhtä lailla vastustanut aktiivimallia ja luvannut, että se puretaan tällä hallituskaudella. Kilpailukykysopimusta sdp ei ole yhtä voimallisesti vastustanut, mutta hankala on sekin ollut puolueelle.

LUE MYÖS: Vihrälä: Tapaus aktiivimalli sen osoittaa – Rinteen hallitukseen ”voi syntyä toistuvia kiistoja”

Vihriälä kirjoittaa, että Sipilän kaudella tehdyt toimet johtivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan arviolta 45 000 työpaikan syntymiseen ja tästä 20 000 tuli kiky-sopimuksesta. Aktiivimallin työllisyysvaikutuksista ei ole tällä hetkellä varmaa tietoa. Vaikutuksia arvioiva loppuraportti julkaistaan lokakuussa.

Vihriälän mielestä helmi-maaliskuun 2020 julkisen talouden suunnitelmaa koskeva riihi on oikea hetki linjata työllisyyspolitiikan ratkaisut.

LUE MYÖS: Ministeri Aino-Kaisa Pekonen Ylellä: Aktiivimalli puretaan, vaikka tulisi uutta tietoa työllistävyydestä

”Valmistelua helpottaa se, että täysin uusia isoja ideoita tuskin löytyy. Ratkaisuja on etsittävä jo moneen kertaan esillä olleista ajatuksista, koskivatpa ne työvoimapalveluiden kehittämistä, lyhytaikaista muunto- ja täydennyskoulutusta, työttömyysturvan tasoa ja kestoa, ml. lisäpäiväoikeuksien edelleen rajoittamista, työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan yhteensovittamista, perhevapaita, korkeakoulutuksesta valmistumisen aikaistamista, työehtojen määräytymisen lainsäädännöllisiä reunaehtoja, työperäisen maahanmuuton helpottamista ja maassa olevien ulkomaalaisten parempaa integroitumista Suomen työmarkkinoille”, Vihriälä kirjoittaa.

Työministeri Timo Harakka (sd) on käynnistämässä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa kolmikantaista työryhmätyötä. Työmarkkinaedustajien kanssa etsitään keinoja työllisyysasteen nostoon. LUE LISÄÄ: Hallitus nimitti 7 työryhmää sorvaamaan työllisyystoimia – ”Kiire tulee”

Helsingin Sanomat kertoi eilen maanantaina, että neuvottelut alkavat elokuun puolivälissä, jolloin syyskuun budjettiriiheen on enää kuukausi aikaa. Tämä taas on lyhyt aika kolmikantaneuvotteluissa.

LUE MYÖS: ”Nykysosialismia aidoimmillaan, on syytä olla huolestunut” – Timo Harakan keinot ihmetyttävät kokoomuksessa