Kokoomuksen kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen ruotii pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmaa poikkeuksellisen suorin sanoin blogissaan. Vartiainen puuttuu erityisesti siihen, että hänen analyysinsä mukaan hallitus lupaa pidättäytyä menolisäyksistä, jos työllisyys ei kasvakaan.

”Kaltaiseni Ruotsissa oppeja saaneen virkamiehen näkökulmasta hallitusohjelman menettely on rumaa ja valheellista. Mikä tahansa vastuullinen talouspäättäjä on päämiehilleen velkaa sen, että rakenteelliset muutokset ja tarpeelliset toimenpiteet mietitään ja perustellaan”, Vartiainen kirjoittaa.

”Minulle on epäselvää, uskovatko hallitusohjelman laatijat itse ruusuisiin tulevaisuudenkuviinsa. Kun kysyn asiaa tutuilta keskustan kansanedustajilta, he menevät kovin vaivautuneen näköisiksi. En kerta kaikkiaan tiedä, uskooko Rinne itse taloudelliseen rinnakkaistodellisuuteensa, vai onko se vain härskiä hämäystä”, hän jatkaa.

Lue myös: Ekonomisteilta heti tuomio: ”Täyttä utopiaa” – Näin Rinteen hallitusohjelma kiertää velanoton

Vartiainen muistuttaa, että hallitusohjelma lupaa tasapainoista julkistaloutta vuonna 2023. Hallitusohjelma sanoo lisäävänsä pysyviä juoksevia menoja 1,3 miljardilla eurolla.

”Tästä rahoitetaan veronkorotuksilla 700 miljoonaa euroa. Jäljelle jää noin 600 miljoonan euron rahoitustarve, joka yhdessä tällä hetkellä vuodelle 2023 ennustetun alijäämän kanssa merkitsee noin 2 miljardin euron sopeutumistarvetta — jos siis mielitään, että julkistalous on tasapainossa vuonna 2023. Tämä 2 miljardia vahvempi julkistalous voisi toteutua, jos työllisyys kasvaisi 60 000 henkilöllä kuluvasta vuodesta vuoteen 2023. Tämä onkin hallitusohjelmassa oletettu. Työllisyyskasvun toteutumiseksi ei kuitenkaan löydy hallitusohjelmasta minkäänlaisia keinoja. Kuten edellä todettiin, talousennusteet ja erityisesti valtiovarainministeriön ennuste arvioivat kansantalouden olevan tällä hetkellä suunnilleen tasapainossa. Mitään suhdanne-vetoapua ei siis ole tulossa. ”

Monia on lauantaina hämmentänyt tuoreen valtiovarainministerin Mika Lintilän (kesk) ulostulo, jonka mukaan kaikki hallituspuolueet, eli sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp, ovat tarvittaessa valmiita mittaviin julkisen talouden leikkauksiin.

”Sen pitää olla mahdollista. Tähän kaikki puolueet ovat sitoutuneet. Ilman tätä kirjausta valtion talouden tasapainosta hallitusta ei olisi. Säätytalolla oli niin valveutunutta porukkaa, ettei heille tarvinnut tätä kovin montaa kertaa toistaa”, Lintilä sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa. Lue lisää: Tuore valtiovarainministeri Mika Lintilä väläyttää rankkoja leikkauksia HS:ssa: ”Ilman tätä kirjausta hallitusta ei olisi”

Juhana Vartiaisen mukaan työllisyysaste on tällä hetkellä suunnilleen sellaisella tasapainotasollaan, joka vastaa nykyisiä, sosiaaliturvasta ja verotuksesta riippuvia työnteon kannustimia. Hän lisää, että työikäinen väestö ei myöskään enää kasva, vaan jopa pienenee hieman seuraavan 4 vuoden aikana.

”Mitä tästä voidaan päätellä? Se, että mikäli työllisyyden eli työllisten määrän todella halutaan kasvavan 60 000 hengellä, koko tämä kasvu on saatava aikaan rakennereformein. Millään suhdanneautomatiikalla ei tule mitään apua. 60 tuhannen päätösperäinen kasvu on valtava urakka. Kannattaa muistaa, että paljon parjattu Sipilän (kesk) hallituskin sai päätöksillään aikaan ehkäpä noin 40 000 hengen työllisyyskasvun, loput 100 000 tulivat suhdanneautomatiikalla, ainakin jos Etlan analyysiä on uskominen. Rinteen hallituksen pitäisi siis tehdä vielä paljon kovempia reformeja”, Vartiainen kommentoi.

Hän moittii hallitusohjelmaa lisäksi siitä, että pysyviä menoja aiotaan rahoittaa omaisuuden myynnistä saatavilla tuloilla.

”Koska hallitusohjelman rahoitusraami ei riitä imaisemaan sisäänsä kaikkien hallituspuolueiden toiveiden tynnyriä, hallitus aikoo myydä valtion omaisuutta. Näin saatuja varoja on periaatteessa tarkoitus käyttää kertaluonteisiin tulevaisuusinvestointeihin. On kuitenkin ilmeistä, että monet näistä “investoinneista” ovat oikeasti juoksevia menoja, joita ei ole tarkoituskaan lopettaa kun hallitus lopettaa. Niitä käytetään mm. kehitysapuun, opettajien palkkaamiseen ja suurlähetystöjen kalustohankintoihin. Ohjelman tekstiosissa venytetäänkin “tulevaisuusinvestointien” teltan alle lähes kaikkea, mitä hallituspuolueet ovat neuvotteluissaan tohtineet toivoa”, Vartiainen sanoo.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen huomauttaa, että ”tulevaisuusinvestoinnit” voivat olla monenlaisia kertaluonteisia ja pysyviä menolisäyksiä.

”Hallitusohjelman liitteet lukemalla selviää kuin lavea termi ”tulevaisuusinvestointi” on. Sen alle mahtuu monenlaista kertaluonteista ja pysyvää menolisäystä. Hallituksen suuret ”tulevaisuusinvestoinnit” ovatkin pääosin tavallisia menolisäyksiä”, hän tviittasi lauantaina.

Myös Helsingin Sanomat puuttui viikolla samaan asiaan. Lehden mukaan hallitusohjelman ”tulevaisuusinvestoinnit” ovat esimerkiksi väliaikaisia lisäpanostuksia koulutukseen.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Penna Urrila totesi torstaina, että hallituksen kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestointiohjelma, joka rahoitetaan pääosin myymällä valtion omistuksia 2,5 miljardilla eurolla, ei ole sitä miltä näyttää.

”EK:n tietojen mukaan valtaosa kolmen miljardin myyntitulosta on nimittäin tarkoitus käyttää kohteisiin, joita ei parhaalla tahdollakaan voi pitää investointeina”, hän kirjoitti blogissaan.

Antti Rinne selvitti hallituksensa ensimmäisessä infossa, että kertaluonteisista menoista on rakennettu kokonaisuus, ”josta valtiovarainministeriön virkamiesten arvioiden pohjalta on todettu, että ne ovat kertaluonteisia, eivät pysyviä menoja”. Lue tarkemmin: EK syyttää hallitusta 600 miljoonan euron ”piilotetusta” menopommista – Antti Rinne: ”Ei pidä paikkaansa”