Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen alkoholiveron alennuksen vaikutukset kohdistuvat eniten huono-osaisiin.

Erityisesti työikäisten alkoholikuolleisuuden kasvu painottui tutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömiin ja varhaiseläkeläisiin.

Valtiotieteiden maisteri Kimmo Herttuan väitöstutkimus tarkastelee Suomessa vuonna 2004 toteutetun alkoholiveron alennuksen vaikutuksia alkoholiin liittyviin ongelmiin.

Tutkimuksessa, joka perustuu Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä poliisin rekistereihin vuosilta 1996-2006 havaittiin ikä- ja koulutusryhmien välisten alkoholikuolleisuuden erojen kasvaneen edelleen. Kuolleisuuden kasvu oli suurempaa sosioekonomisen aseman alemmilla tasoilla, olipa mittarina sitten koulutus, sosiaaliluokka tai tulotaso.

- Huomattavalla hinnanalennuksella on seurauksia alkoholiin liittyvässä kuolleisuudessa ja sairastavuudessa, mutta kasvu kohdistuu eri väestöryhmiin eri tavoin. Huono-osaiset, kuten pitkäaikaistyöttömät, ovat erityisen herkkiä hintojen laskulle, Herttua toteaa.

Toisaalta työssäkäyvien ja nuorempien sukupolvien kuolleisuus ei kasvanut. Mahdollisesti alkoholin kohtuukäytön hyödyllisenä seurauksena yli 69-vuotiaiden sydän- ja verisuonitautikuolleisuus jopa väheni huomattavasti.

Merkillepantavaa on, että alkoholin hinnanalennuksen ja pääkaupunkiseudulla poliisille raportoitujen väkivallantekojen määrän välillä ei löytynyt yhteyttä. Herttua arvelee tämän johtuvan alkoholinkulutuksen kasvun keskittymisestä suurkuluttajiin.