Suomen työllisyysaste oli joulukuussa 72,5 prosentissa, kertoo Tilastokeskuksen julkistama työvoimatutkimus. Kyseessä on trendiluku.

Työllisiä oli vuoden 2018 joulukuussa 2 553 000, mikä oli 84 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 56 000 ja naisia 28 000 enemmän kuin vuoden 2017 joulukuussa.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtavan ekonomistin Sami Pakarisen mukaan lukemat ovat ”todella hyvät”.

Hän iloitsee erityisesti siitä, että työllisyys kohenee nuorten 25–34-vuotiaiden miesten joukossa.

Myös Säästöpankin pääekonomisti Timo Vesala nostaa esiin nuorten miesten työllisyyskehityksen sähköpostikommentissa. Nuorten miesten työllisyysaste nousi vuoden aikana eniten, kolme prosenttiyksikköä. Koko hallituskaudella kuitenkin ylivoimaisesti eniten on noussut 55-64-vuotiaiden työllisyysaste, 6,4 prosenttiyksikköä.

Nuorten miesten alhainen työllisyys on yhdistetty muun muassa valtiosihteeri Martti Hetemäen arvioissa Suomen syntyvyyden nopeaan laskutrendiin.

”Tätä kannattaa nyt suurella mielenkiinnolla seurata ennen kaikkea siitä syystä, kuinka reagoi alhaiseen syntyvyyteen”, Pakarinen toteaa tviitisään.

Hypon pääekonomistin Juhana Brotherusin mukaan myönteistä on erityisesti se, että työllisyyskasvu näyttää tulevan enimmäkseen kokoaikaisista työsopimuksista.

”Valetyöllinen ei selitä suurinta nousua”, hän sanoo.

Työttömyysasteen trendi oli joulukuussa edelleen laskussa 6,6 prosentissa. Marraskuussa lukema oli 7,1 prosenttia.

Työttömiä oli vuoden 2018 joulukuussa 146 000, mikä oli 82 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 72 000 ja naisia 74 000.

Kausivaihtelusta puhdistamaton työllisyysaste oli joulukuussa 72,1 prosenttia ja työttömyysaste 5,4 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi 73,8 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 70,3 prosenttiin.

Pitkän aikavälin kehityksen suunta sekä suhdannevaihtelu ovat paremmin havaittavissa trendiluvuista kuin tasoittamattomista kuukausiluvuista.

Hallituksen tavoite täyttyi marraskuussa

Työllisyysasteen trendi kohosi marraskuussa tasan 72 prosenttiin. Vielä lokakuussa se oli 71,8 ja syyskuussa 71,7 prosenttia.

Työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin on ollut Juha Sipilän (kesk) hallituksen keskeisimpiä tavoitteita.

LUE MYÖS: Näkökulma: Sipilän hallitus onnistui työllisyydessä, vaikka todennäköisyydet olivat vastaan

Pääministeri totesi marraskuussa kun tavoite täyttyi, että on ”keveiden tuuletusten paikka autotallissa”.

LUE MYÖS: Sipilän hallituksen suuri tavoite täyttyi viimein: Työllisyysaste 72 %

Hallituksen aloittaessa työnsä keväällä 2015 työllisyysasteen trendi oli alle 68 prosentissa. Tuolloin asetettua työllisyystavoitetta pidettiin hankalana saavuttaa.

”Näin positiivista työllisyyskehitystä ei varmaan kukaan ekonomisti osannut ennustaa”, sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen Twitterissä.

Työllisyysasteen on arvioitu kohentuneen osittain kiky-sopimuksen ja työttömyysturvan niin sanotun aktiivimallin vuoksi. Vauhtia on tuonut myös maailmantalouden ja sitä seuraavan Suomen kasvuvire. Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja kasvava riski odotettuakin nopeammastakin alamäestä voivat hidastaa tai jopa pysäyttää viime vuosien myönteisen työllisyyskehityksen.

Suomen talouden kasvuvauhdin ennakoidaan pankkien ja ennustelaitosten uusimmissa katsauksissa hidastuvan tänä vuonna alle kahteen prosenttiin ja jatkuvan tulevina vuosina hitaana.

”Kolikon kääntöpuoli on, että viime vuonna työtuntien kasvu oli todennäköisesti selvästi tuotannon kasvua voimakkaampaa eli tuottavuuden kasvu pysähtyi. Näin ei tyypillisesti kovin pitkään jatku, mikä viittaa siihen, että työllisyydessä kovin nousupyrähdys on nyt joksikin aikaa nähty”, Säästöpankin Vesala sanoo.

LUE MYÖS: Työministeri Lindströmiltä tilitys – ”Miten onnistuu 75%:n työllisyys, jos tämän hallituksen uudistukset saaneet maan yleislakon partaalle?”