Hankkivatko maahanmuuttajat enemmän lapsia kuin valtaväestö? Tähän kysymykseen ja muihin maahanmuuttajiin liittyviin pinttyneisiin käsityksiin yritetään etsiä vastauksia Väestöliiton tuoreessa tutkimusyhteenvedossa.

Väestöliiton mukaan netin keskustelupalstoja ei tarvitse kauaa selata, kun törmää osin rasistiseen mielikuvaan ”villisti lisääntyvistä” maahanmuuttaperheistä.

–Äärinationalistisessa ajattelussa tummaihoisten tai ei-suomalaisten lisääntyminen koetaan uhkana kansakunnan olemassaololle, todetaan ”Perheet muuttoliikkeessä” -teoksessa.

Tilastot osoittavat, että Suomeen ulkomailta muuttaneet naiset hankkivat keskimäärin noin ”kolmasosan lapsen” enemmän kuin Suomessa syntyneet naiset. Suomalaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on 1,86, kun kaikkien Suomeen ulkomailta muuttaneiden naisten vastaava luku on 2,1.

Suurin osa Suomeen ulkomailta muuttaneista naisista tulee kuitenkin Euroopan maista. Jos tarkkaillaan kehitysmaista tulleita, usein pakolaistaustaisia naisia, on luku tilastojen mukaan huomattavasti korkeampi.

Eniten lapsia syntyy somalin ja arabiankielisille naisille. Suomeen tulleiden somalinaisten kokonaishedelmällisyysluku on ollut vuosina 1991–1995 jopa 6,6. Sittemmin somalinaisten lapsiluku on kuitenkin alkanut ilmentää yleistä väestötieteellistä trendiä, jonka mukaan maahanmuuttajien lapsiluku alkaa aikaa myöten muistuttaa uuden asuinmaan perheiden lapsilukua.

Vuosina 2006–2009 somalinaisten kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa enää 4,2, kun se Somaliassa on 6,7.

–Monissa poliittisesti epävakaissa kehitysmaissa lapsia synnytetään paljon, eikä ole ihme että noista maista kotoisin olevat naiset synnyttävät paljon lapsia myös Suomeen tultuaan. Esimerkiksi Somaliasta tai Irakista tulevien lapsiluku kuitenkin alkaa laskea sikäläisten lukujen alle, toteaa Väestöliitto.

Monet runsaslapsiset perheet tulevat muslimimaista, mutta islam ei sinällään saa aikaan isoa perhettä, Väestöliitto katsoo. Esimerkiksi Iranissa ja Tunisiassa lapsiluku on laskenut kahteen lapseen.

–Keskeisempää kuin uskonto on lähtöyhteiskunnan maatalousvaltaisuus, köyhyys ja epävakaat olot.

Ulkomailta Suomeen muuttaneille naisille syntyvien lasten osuus kaikista syntyvistä lapsista on yhdeksän prosenttia. Helsingissä somalinkielisille naisille syntyy kaikista alueelle syntyvistä lapsista vain 1,6 prosenttia, vaikka somalinaisten lapsiluku on keskimäärin noin kolminkertainen verrattuna kotimaankielisiin.