Miten Suomen EU-politiikka muuttuu Sipilän hallituksen jälkeen? Mitä EU:n pitäisi tehdä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi? Alkaako EU tehdä vahvemmin yhteistä sosiaalipolitiikkaa vai haudataanko Jean-Claude Junckerin suuri suunnitelma?

Näitä kysymyksiä pohditaan eduskuntapuolueiden johtohahmojen kokoontuessa torstaina vaalipaneeliin, jonka järjestävät Eurooppalainen Suomi ry, sosiaalialan kattojärjestö SOSTE sekä Uusi Suomi. Livelähetystä tapahtumasta voi seurata Uuden Suomen verkkosivuilta torstaina 21.3. kello 9.00 alkaen.

Eurooppalainen Suomi ry järjestää kevään europarlamenttivaalien alla EU-vaalipaneelien sarjan, jonka mediakumppanina Uusi Suomi toimii. Vaadi faktat -kampanjan tavoitteena on tuoda Suomen EU-keskusteluun ryhtiä muun muassa tarkistamalla poliitikkojen ja median esittämiä väitteitä. Faktantarkistuksessa Eurooppalaisen Suomen kumppanina toimii Faktabaari.

Eurooppalaisen Suomen päätavoite on selvä: suomalaiset nuoret aikuiset pitää saada vaikuttamaan Euroopan unionin asioihin.

”Haluamme suomalaiset ja erityisesti nuoret äänestämään EU-vaaleissa. Äänestysprosentit ovat olleet europarlamenttivaaleissa häiritsevän matalat”, Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Aku Aarva sanoo.

Vain noin 40 prosenttia suomalaisista ja ainoastaan 10 prosenttia 18-24-vuotiaista äänesti edellisissä, vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Vertailun vuoksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa saman ikäryhmän äänestysaktiivisuus oli 47 prosenttia.

”Tämä on selkeästi iso ongelma”, Aarva sanoo.

”Sehän tarkoittaa, että meillä ei ole koko totuutta selvillä siitä, minkälaiseksi haluamme Euroopan unionin tulevaisuudessa muodostuvan. Siitähän näissä vaaleissa on kysymys, ketkä siellä päättävät asioista.”

Ilmastonmuutos voi olla tekijä, joka saa nuoret äänestämään eurovaaleissa, kykeneehän Eurooppa yhdessä pientä Suomea merkittävämpiin tekoihin. Eurooppalaisen Suomen kampanjassa nuoret yritetään saada ymmärtämään, että EU vaikuttaa konkreettisiin asioihin myös heidän arjessaan – vaikkapa turkulaisen nuoren tapauksessa Tunnin junan toteutumismahdollisuuksiin EU-tukirahojen muodossa.

”EU ei ole sellainen kysymys, onko se kiva vai ei – EU on tässä meidän ympärillä olemassa ja se vaikuttaa meidän arkeen. Nyt pitää miettiä, ketä äänestää ja millä perusteella, eli millaista EU:ta me haluamme”, Aarva kannustaa.

Järjestö toivoo Sipilän hallituksen seuraajalta edeltäjäänsä suurempaa panostusta Eurooppa-politiikkaan.

”Toivomme aktiivisempaa otetta. Nyt meillä on ollut aika varovaista tämä toiminta, ja status quo on ollut sellainen toivetila”, Aarva sanoo.

Torstain paneelissa eduskuntapuolueiden johtoa edustavat puheenjohtaja Sari Essayah kristillisdemokraateista, puheenjohtaja Jussi Halla-aho perussuomalaisista, varapuheenjohtaja Jari Lindström sinisistä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen keskustasta, varapuheenjohtaja Veli Liikanen vihreistä, varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen vasemmistoliitosta, varapuheenjohtaja Silja Borgarsdóttir Sandelin Rkp:stä, puoluevaltuuston puheenjohtaja Aura Salla kokoomuksesta sekä puoluesihteeri Antton Rönnholm sdp:stä.

Vaadi faktat -kiertue pyrkii myös edistämään faktoihin perustuvaa politiikkaa ja vastustamaan disinformaatiota. Kampanjaa varten on koulutettu 100 vapaaehtoista faktantarkkailijaa, jotka antavat vinkkejä EU-keskustelussa esitetyistä kiistanalaisista väitteistä. Itsenäisenä kumppanina hankkeessa toimii faktantarkistuspalvelu Faktabaari.

Poliitikkojen ja median virheellisten väitteiden korjaaminen ”mahdollistaa äänestäjille harkitumman äänestyspäätöksen tekemisen”, Aarva sanoo. Kevään myöhemmissä vaalipaneeleissa poliitikkojen väitteiden todenmukaisuutta tarkistetaan myös livenä.

EU:n sosiaalinen pilari – Jääkö se vain Junckerin julistukseksi?

Yksi paneelin aiheista on EU:n niin sanottu sosiaalinen pilari, joka lienee monelle tuntematon käsite. Se on Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin lanseeraama periaatejulistus, jonka 20:tä periaatetta jäsenmaat ovat sitoutuneet noudattamaan, joskaan julistus ei niitä oikeudellisesti velvoita.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin avulla EU ”puolustaa kansalaistensa oikeuksia nopeasti muuttuvassa maailmassa, oli sitten kyse oikeudesta oikeudenmukaiseen palkkaan tai terveydenhoitoon, elinikäisestä oppimisesta, työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta, sukupuolten tasa-arvosta tai vähimmäistoimeentulosta”. Periaatteissa todetaan muun muassa, että naisilla ja miehillä on oikeus samaan palkkaan samanarvoisesta työstä.

Suomen sosiaali ja terveys ry Soste on kannattanut pilarin edistämistä ja toivoo sen saavan nykyistä velvoittavamman aseman. Sosten yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru toteaa, että Junckerin aloite on tärkeä, koska sillä pyritään tuomaan myös sosiaalinen ulottuvuus muuten talouspainotteiseen Euroopan unioniin.

Nyt järjestössä mietitään, jääkö EU:n sosiaalinen ulottuvuus vain Junckerin julistukseksi, joka ei edisty käytännön tasolle.

”Kun seuraava komissio aloittaa, otetaanko sitä enää agendalle?” pohtii Kiuru.

EU:n sosiaalipolitiikka on herkkä aihe, koska sosiaalipolitiikka katsotaan jäsenvaltioiden kansalliseen määräysvaltaan kuuluvaksi seikaksi.

”Jos EU:lle annetaan lisää toimivaltaa, se rajoittaa kansallista päätöksentekomahdollisuutta. Ja tämä yhteisvastuukysymys on huolestuttanut suomalaisia päättäjiä: tarkoittaako sosiaalinen Eurooppa, että alamme hoitaa Etelä-Euroopan maiden sosiaalihuoltoa”, Aku Aarva pukee sanoiksi perinteiset huolet.

Sosten Kiurun mukaan pilari ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sosiaali- ja terveyspolitiikkaa pitäisi määrätä EU-tasolta, Kiuru sanoo. Esimerkiksi sosiaaliturvan vähimmäistasoja voisi miettiä EU:n laajuisesti, Soste katsoo, mutta se ei tarkoita tasojen yhtenäistämistä, vaan yhteisten vähimmäisnormien luomista.

”Jäsenmaat ovat erilaisia ja erilaisissa taloustilanteissa, niin yhtä vähimmäistasoa ei voi toteuttaa kaikissa EU-maissa. Asiaa tulisi katsoa maakohtaisesti, jäsenmaan olosuhteet huomioiden”, Kiuru sanoo.