Työministeri Jari Lindström (ps.) jatkaa blogikirjoituksessaan keskustelua arvostelua herättäneestä työttömien työnäyte-kokeilusta. Lindström tuo esiin, että kyseessä on Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran kehittämä malli.

Lindström hermostui torstaina eduskunnan kyselytunnilla esitettyyn, ministerin mielestä ennenaikaiseen kritiikkiin. Myöskään oppositioedustajan sanavalinta ”aivopieru” ei miellyttänyt työministeriä.

Lue myös: Työkokeilun ”aivopieru” kuumensi ministerin: ”Teille ei tunnu kelpaavan mikään!”

– Sitä vaan tässä läksin kirjoittamaan, että tiistaina esitelty Työnäyte-kokeiluidea on ymmärretty joillain tahoilla kerta kaikkisen väärin. Ja osin ihan tarkoituksella. Jo ennen kuin idean taustaa oli luettu ja siihen tutustuttu, oltiin valmiita ampumaan esitys alas. Ja ennen kaikkea Vasemmistoliiton suunnalta, Lindström kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

– Tämä Annika Lapintien (vas.) tänään kyselytunnilla lanseeraama ”aivopieru” on SITRAn kehittämä malli. Tätä mallia on tarkoitus kehittää niin, että se on valmis kokeiluun.

Ministeri viittaa Sitran verkkosivuihin, joissa työnäyte-palvelun kokeilusta kerrotaan. Sitra huomauttaa, että ”työnäyte on työn hakemisen muoto, ei työn tekemisen muoto”.

– Ideana on parantaa työttömän työnhakijan asemaa työmarkkinoilla. Näytönpaikkoja tulisi olla tarjolla kaikille halukkaille, Sitran asiantuntijat kirjoittavat.

– Sitra on arvioinut, että Suomessa on jopa 270 000 piilotyöpaikkaa ja määrän ennustetaan myös kasvavan. Silti työtön on usein heikossa asemassa: Piilotöihin päästään useimmiten työelämän sisältä, työpaikkaa vaihtamalla.

Kuitenkin tämä työnhakuprosessi voisi olla melkoisen pitkä, Sitran tekstistä ilmenee.

– Työnäytteen kesto voisi olla esimerkiksi 3-4 kuukautta, joka olisi riittävä aika osaamisen osoittamiseen. Palkattoman työn teettämisen ja työnäytteiden ketjuttamisen riskeihin on jo ideavaiheessa kiinnitetty erityistä huomiota ja näitä on ratkottava edelleen, Sitra kertoo.

Lindström korostaa työnäytteen antamisen vapaaehtoisuutta ja sitä, että ”siitä kieltäytyminen EI tuo karenssia”. Vapaaehtoisuuden pysyvyys on herättänyt tuoreeltaan epäluuloja, minkä lisäksi on ihmetelty muun muassa palkattomuutta sekä eläketurvan ja ylipäätään työsuhteettomuuden puutetta.

– Totta kai ongelmia on esim.vakuutusturvan osalta, mutta nekin pitää ratkaista ennen kokeiluun ryhtymistä, Lindström kirjoittaa.

Sitran mukaan vakuutusturva vaatii poikkeustoimia, koska ”TE-toimisto ei olisi työnäytteissä sopijaosapuoli, kuten muissa työvoimapalveluissa”. Jatkoselvittelyä vaatii myös kulukorvauskäytäntö.

Sitran mukaan vapaaehtoisuus olisi tarkoitus viedä niin pitkälle, että ”työvoimaviranomaisella ei olisi roolia tässä päätöksessä eikä mahdollisuutta myöskään asettaa uhkaa työttömyysetuuden leikkaamisesta”. Työnäytteen tekemiseen ei myöskään ohjattaisi TE-toimistosta käsin, Sitra kertoo.

– Työnäytteen etu olisi nopeus, joustavuus ja vaivattomuus sekä työntekijän että työnantajan kannalta. Työnäytteeseen voisi tarttua vaikka ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Joissain tapauksissa voisi olla järkevää myös yhdistää työnäytteeseen muita julkisia palveluita, kuten koulutusta tai työvalmennusta.

Lue myös: Hallituksen uusi työkokeilu tyrmistyttää: ”Helkkari – Ei palkkaa, ei eläkettä?”