Nyt voimassa olevan, vuonna 2011 voimaan tulleen kaivoslain valmistelua johtanut silloinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) arvioi, että laki paransi erittäin merkittävästi naapureiden, maanomistajan ja kunnan oikeuksia jo ns. valtauksen yhteydessä ja myös lopullisesta kaivosluvasta päätettäessä. Lisäksi valitusoikeutta laajennettiin Pekkarisen mukaan nykyaikaiselle tasolle.

”Julkisuuteen on syntynyt viime päivinä käsitys, että uusi laki on vanhaa huonompi, että se heikensi paikallisten asukkaiden ja maanomistajien oikeuksia uusissa kaivoshankkeissa. Samoin, että ulkomaalaiset kaivosyhtiöt saisivat uuden lain mukaan kaivoslupansa kuin ”apteekin hyllyltä”, vievät malmin korvauksetta ja jättävät jäljet hoitamatta. Ei nyt ihan noinkaan”, nykyisin eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä toimiva Pekkarinen sanoo sunnuntaina julkisuuteen toimittamassaan tiedotteessa.

”Uusikin laki perustuu valtausmenettelyyn, joka voi antaa vasta oikeuden etsiä malmia malminetsintäluvan nojalla. Senkin saamiseksi hakijayhtiön pitää osoittaa osaamisensa sekä sen, että yhtiöllä on varoja tutkimukseen käytettävissä. Yhtiön pitää myös asettaa vakuus vahinkojen varalle sekä raportoida vuosittain viranomaiselle tutkimusten tulokset. Vanhan lain mukaan vakuuksia ei vaadittu, ei tutkittu hakijayhtiön edellytyksiä eikä vuotuista raportointia”, hän jatkaa.

”Saattaa olla jokin merkitys siihen, että yrityksellä on motiivi panna miljoonia etsintään”

Pekkarisen mukaan valtausmenettely eli se, että yhtiön tekemät tutkimuspanostukset nauttivat etuoikeussuojaa on edelleen vallitseva menettely kaikissa läntisen Euroopan ja läntisen maailman maissa, joissa kaivostoimintaa harjoitetaan.

”Sillä saattaa olla jokin merkitys siihen, että yrityksellä on motiivi panna miljoonia, jopa satoja miljoonia euroja, etsintään tietämättä johtaako etsintä koskaan varsinaiseen kaivoshankkeeseen”, hän kommentoi.

Sdp:n eduskuntaryhmän lainopillinen asiantuntija Valtteri Aaltonen on Pekkarisen kanssa täysin eri mieltä ja pitää nykyistä kaivoslakia ”varsin poikkeuksellisena” juuri valtausmallin vuoksi.

”Suomen valtiolla ei laissa katsota olevan mitään etuoikeutta Suomessa sijaitseviin kaivannaisesiintymiin, vaan kuka vaan voi tulla ja hyödyntää niitä. Tämä on nykyään suht poikkeuksellinen tapa käsitellä mineraalien tapaisia arvokkaita uusiutumattomia luonnonvaroja. Useimmissa verrokkimaissa valtio omistaa tämän kaltaiset luonnonrikkaudet ja myöntää lupia niiden hyödyntämiseen”, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan .

Suomen toimintatavan ”absurdiuden” voi Aaltosen mukaan ymmärtää miettimällä esimerkiksi tilannetta, jossa kuka tahansa voisi mennä Norjaan tai Venäjälle, ilmoittaa vallanneensa sieltä jonkin öljyrikkaan alueen ja aloittaa öljynporauksen omaan laskuunsa ilman, että valtiolla on mitään sanomista asiaan.

”Siltä varalta, että joku haluaisi yrittää, niin voin kertoa ettei onnistu”, hän toteaa.

Lue lisää: Lakimiehen huomio kaivoslaista: ”Juuri tämä on niin pahasti pielessä - Poliitikon on tietysti mukava paistatella tuloksella”

Mauri Pekkarinen korostaa tiedotteessaan, että kaivostoiminnan aloittamiseen tarvitaan sitten erikseen kaivoslupa. Sen saamisen edellytyksiin kuuluu muun muassa lainvoimainen kaava.

”Kaavamonopolillaan kunta voi käytännössä estää kaivostoiminnan, jos niin katsoo. Uraanin kyseessä ollen, mahdollisuus kieltoon on aukoton.”

”Sisältöön eivät ole kajonneet enempää Kataisen, Stubbin kuin Sipilänkään hallitukset”

Pekkarinen huomauttaa, että kaivostoiminnan edellytyksenä olevista ympäristövelvoitteista ei määrätä kaivoslaissa, vaan ympäristölainsäädännössä, jota toimeenpannaan ympäristöministerin johdolla.

Hän kommentoi myös lain houkuttavuutta perustaa uusia kaivoksia Suomeen, ja sanoo, ettei ensimmäistäkään kaivosta ole perustettu vuoden 2011 kaivoslain nojalla.

”Siis ei ensimmäistäkään! Pieniä teknisiä seikkoja lukuun ottamatta sen sisältöön eivät ole kajonneet enempää Kataisen, Stubbin kuin Sipilänkään hallitukset. Mieluusti kuulisinkin, missä vuoden 2011 kaivoslaki on vanhaa huonompi? Yhtä mieluusti olen halukas alaa koskevan ympäristölainsäädännön tarkistamiseen ja pohdintaan muun muassa kaivosverosta.”

Pekkarisen mukaan on harmi etteivät suomalaisyritykset ole vuosikymmeniin olleet juurikaan kiinnostuneita sijoittamaan kaivostoimintaan.

”Elinkeinoministerinä yritin juosta kokoon valtion omistamaa kaivosyhtiötä. Teollisuussijoituksen toki sain asialle. Yksityisiä sijoittajia en. Tänä päivänä valtio on kuitenkin osaomistaja Terrafamessa ja Outokummun kaivoksessa sekä Keliber Oy:ssä.”

Kaivoslaki on noussut uuteen keskusteluun joulun jälkeen, kun julki tuli australialaisyhtiö Dragon Miningin näkemys toiminnasta Suomessa. Iltalehti kertoi jouluna Dragon Mining -yhtiön ”leveilleen” Hongkongin pörssissä sillä, että se aikoo ”tyhjentää” Valkeakosken kultakaivoksen ennen kuin hankkeesta tehdyt valitukset ehditään käsitellä tuomioistuimissa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on ilmoittanut teettävänsä selvityksen asiasta. Kokoomuslaiset kansanedustajat Pauli Kiuru ja Timo Heinonen ovat tehneet tapauksesta kirjallisen kysymyksen.

Lue tarkemmin: Nyt puhuu kaivosyhtiö Dragon Mining: ”Valituskikkailu on täysin perusteeton väite”

Lisäksi julkisessa keskustelussa on profiloitunut erityisesti kansanedustaja Ville Niinistö (vihr), joka on vaatinut uutta kaivoslakia. Hän on viikonloppuna joutunut ryöpytykseen, koska ympäristönsuojelulaki uudistettiin vuonna 2014 Niinistön toimiessa ympäristöministerinä. Lain nojalla on luvitettu myös Dragon Miningin Valkeakosken kaivos. Niinistön mukaan ongelma on kuitenkin juuri kaivoslaissa.

”Ympäristönsuojelulakia uudistettaessa 2014 juuri lisättiin viranomaisen oikeutta ja velvollisuutta puuttua ympäristöongelmiin ennalta. Se on kunnossa. Kaivoslaki on kuitenkin kattolaki: se määrittelee mitä sallitaan yleisesti ja siksi se pitää muuttaa. Ympäristönsuojelulaki kun on ”alisteinen laki” sillä voidaan määritellä vain toiminnan ehdot ympäristön kannalta, ongelmatilanteisiin. Jos kaivos ei noudata laillisia velvoitteitaan esim. oikeudessa, on se kaivoslain valvonnan asia. Kaivoslain valvonta ja luvitus ihan retuperällä”, hän tviittasi lauantaina.

Lue myös:

Uusi sanaharkka kaivoslaista – Ristituleen joutunut Ville Niinistö: ”Ehkä joku ei halua tästä puhua”

Nyt puhuu kaivosyhtiö Dragon Mining: ”Valituskikkailu on täysin perusteeton väite”

Kansanedustaja: Näin kohuttu kaivoslaki syntyi – ”Monella saattoi olla jo vaalit mielessä”