Budjettia valmistelevien kärkiministerien puheet olivat keskiviikkona luottavaisia ja olemus myhäileväinen. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) maininta talouskasvun yltymisestä herätti huomiota – samoin kuin Orpon aiemmat puheet työllisyystavoitteen lähestymisestä.

Orpo totesi näkymän olevan nyt se, että tänä vuonna vahvistunut ”talouskasvu on vahvistumaan päin ennemmin kuin tasaantumaan päin”. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen pisti Orpon sanat merkille.

Jos budjettityön taustalla oleva valtiovarainministeriön ennuste talouskasvun kehityksestä todella on muuttunut hiipuvasta kiihtyväksi, on kyseessä Kärkkäisen mukaan ”merkittävä muutos” Suomen talouden näkymiin.

Kärkkäinen arvelee, että kyse on todennäköisesti hivenen epätarkasta sanavalinnasta eikä aidosti siitä, että talouskasvu olisi kiihtymässä tästä vuodesta.

– Jos lausunto oikeasti tarkoitti sitä, että ennuste on kääntynyt niin, että ensi vuoden kasvu on vauhdikkaampaa kuin tänä vuonna, niin se on aika iso muutos talousnäkymässä. Saattaa olla, että hän tarkoitti vain sitä, että ennuste on muuttunut valoisampaan suuntaan [aiemmasta], Kärkkäinen sanoo Uudelle Suomelle.

Toisaalta pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tuki Orpon sanomaa ilmoittamalla, että talouden positiivinen käänne näyttäisikin olevan ”pidempi ilmiö” kuin on uskottu.

– Kyllä. Se näytti tukevan sitä Orpon sanomaa, Kärkkäinen hämmästelee.

Hän muistuttaa, että tähän asti lähes kaikki ennusteet – myös Nordean – ovat ennakoineet tämän vuoden vauhdikkaan kasvun hiipuvan jo ensi vuonna. Äskettäin kuitenkin OP muutti ennustettaan uskoen nyt 2,5 prosentin kasvuun vuonna 2018 aiemmin ennustamansa kahden prosentin sijaan. OP ennakoi talouskasvun pysyvän ensi vuonna tämän vuoden tasolla. VM:n tuorein ennuste puolestaan on ennakoinut hiipuvaa, 1,6 prosentin kasvua ensi vuodelle.

Mikäli talousennuste todella on parantunut roimasti, tulee se näkymään ensi vuoden budjetissa lähinnä uuden velanoton määrän selkeänä pienentymisenä. Kuluvan vuoden noin viiden miljardin euron alijäämä voi supistua vain parin kolmen miljardin velanottoon.

– Jos se [uuden velan määrä] alkaa kakkosella, niin se on jo aika hyvä, Kärkkäinen sanoo.

Velkaantumisen taittamisen lisäksi hallituksen tavoitteisiin kuuluu paljon huomiota herättänyt 72 prosentin työllisyysaste. Viime viikonloppuna Helsingin Sanomat kertoi, että haastattelussa ollut valtiovarainministeri Orpo ”uskaltaa vihdoin luvata, että hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste voi sittenkin toteutua tällä vaalikaudella”.

– Meillä on mahdollisuus päästä ainakin lähelle. Tässä on vielä paljon aikaa ja hyvin tiedossa, minkätyyppisiä asioita pitäisi tehdä, Orpo sanoi HS:lle.

Heinäkuussa työllisyysasteen trendi oli 69,3 prosenttia, joten Orpon puheet kuulostavat itsevarmoilta. 72 prosentin tavoite pitäisi hallitusohjelman mukaan saavuttaa hallituskauden aikana eli vuoteen 2019 mennessä.

– Se jos toteutuu, niin sitten… sitten olen onnellisesti ollut väärässä, koska niin minä kuin muutkin ekonomistit olemme pitänyt sitä epärealistisena jo pidemmän aikaa, Kärkkäinen sanoo.

– Toki tämä on asia, jossa tosi mielelläni olen väärässä.

Hän uskoo, että hallitus pääsee yli 70 prosentin työllisyysasteeseen, mutta pitää 72 prosentin tavoitetta yhä optimistisena. Kärkkäinen kertoo odottavansa mielenkiinnolla, näkyykö valtiovarainministeriön syyskuussa julkaistavassa uudessa talousennusteessa tukea Orpon luottamukselle.

Kärkkäinen arvioi, ettei hallitukselta löydy takataskusta sellaisia merkittäviä työllisyystoimia, jotka pikaisesti parantaisivat työllisyysastetta. Merkittävä talouskasvu voisi loppukirin tuoda.

– Kyllä se kovasti näyttää siltä, että talouskasvun varaan laitetaan nyt paljon toiveita, hän sanoo.

Lue myös:

Näkökulma: Tähän kuvaan tiivistyy Suomen ongelma nro 1

Kokoomuslainen ei vakuutu työllisyysluvuista: "Pian törmätään rakennetyöttömyyteen ja ihmiset loppuvat"