Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, että hallitukselta on uuden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain laskelmissa jäänyt huomiomatta suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudenkuva.

”Vuonna 2018 syntyneiden lasten määrä oli pienin sataan vuoteen. Toisaalta vanhusväestön määrä kasvaa. Maksurasituksen uusi jakautuma merkitsee näin ollen todellisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiltä kerättyjen maksujen määrän kasvamista 2020-luvulla”, hän toteaa Puheenvuoron blogissaan .

Hän varoittaa erityisesti uudistuksen vaikutuksesta eläkeläisiin.

”Välillä tuntuu sille, kuin valtiovarainministeriön silmissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävä vanhus olisi yhteiskunnan vihollinen numero yksi. Käytännössä köyhä eläkeläinen joutuu hakemaan toimeentulotukea taikka vapautusta asiakasmaksuista, jos hän haluaa noista maksuista selvitä”, Lehtonen ennakoi.

Lue myös: Hallituksen luvut asiakasmaksujen ”pommista”: Lääkärikäynneistä 20 milj. €:n lisätuotto valtiolle – lasku kasaantuu iäkkäille

Lehtonen korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakasmaksut muodostavat vain osan terveydenhuollon käyttäjien omavastuusta. He joutuvat maksamaan omasta pussistaan niin lääkkeitä, hoitotarvikkeita kuin matkakustannuksiakin.

”Lääkkeiden ns. maksukatto vuonna 2019 on 572 euroa. Hoitotarvikkeiden jakelun osalta kustannukset vaihtelevat, sillä hoitotarvikkeiden jakelun osalta eri kunnissa on eri sairauksien osalta erilaisia käytäntöjä. On kuitenkin epätodennäköistä, että rahoituksen riittävyyden kanssa kamppailevat maakunnat lisäisivät sote-uudistuksen toteutuessa hoitotarvikkeiden maksutonta jakelua. Matkakulujen korvausten osalta sairausvakuutuksen omavastuiden ns. matkakatto on 300 euroa. Asiakasmaksulakiin ehdotettu asiakasmaksujen maksukatto olisi 683 euroa kalenterivuoden aikana. Yhteensä omavastuut vastaavat keskimääräisen työeläkkeen kuukausimäärää”, hän laskee.

Asiakasmaksujen osuus palvelujen rahoituksesta on Suomessa Lehtosen mukaan kansainvälisesti katsottuna korkea. Kotitaloudet maksavat hänen mukaansa nykyisin noin viidenneksen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömenoista.

”Tästä osuudesta 57 prosenttia oli asiakasmaksuja. Hallituksen asiakasmaksulakia koskevan esityksen perustelujen mukaan maksukatto on nykyisin täyttynyt 2,9 prosentilla väestöstä ja 7,4 prosentilla tasasuuruisia maksuja maksaneista eli noin 162 000 henkilöllä.”

Lehtonen ei allekirjoita näkemystä, jonka mukaan asiakasmaksut vähentävät palvelujen turhaa käyttöä ja ohjaavat kysyntää tarkoituksenmukaiseen suuntaa.

”Allekirjoittaneen oma kokemus ei tue kumpaakaan väitettä. Esimerkiksi HUS perii perumattomista käynneistä korotettua asiakasmaksua. Valtaosa perumattomista käynneistä on kuitenkin mielenterveyspotilaiden käyntejä ja näihin käynteihin maksuilla ei näytä olevan muuta vaikutusta, kuin että maksujen perimiskulut lisäävät mielenterveyspotilaiden toimeentulo-ongelmia. Esimerkki omavastuiden huonosta ohjausvaikutuksesta on taas se, ettei potilas osaa valita lääkettään sen tuoman terveyshyödyn mukaan, vaan korkea omavastuu johtaa helposti hyödyllisenkin lääkkeen käytön laiminlyöntiin”, hän kommentoi.

Lehtonen viittaa Euroopan komission asettamaan EXHP-asiantuntijaryhmään, jonka tehtävänä on suosittaa komissiolle terveysjärjestelmien taloudellisesti kestävän kehitystä tukevia ratkaisuja. Se suositteli vuonna 2016 julkistamassaan raportissa, että EU:n jäsenmaiden tulisi pitää terveyspalvelujen käyttäjien itse maksama osuus mahdollisimman pienenä ja näin varmistaa terveyspalvelujen saatavuus koko väestölleen.

”Valitettavasti hallituksen asiakasmaksulakiesitys ei suositusta noudata. Suomalaisen sosiaaliturvan isossa kuvassa terveydenhuollon verorahoitteista osuutta pyritään eri tavoin supistamaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että luottamus sosiaaliturvan riittävyyteen on suomalaisen yhteiskunnan vakauden perustaa ja että isollakaan määrällä hävittäjälentokoneita ei voida turvata yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta”, Lehtonen kuittaa.

THL:n terveys- ja sosiaalitalous -osaston tutkimuspäällikkö Jussi Tervola arvioi aikaisemmin tällä viikolla, että uusi asiakasmaksulaki siirtää maksutaakkaa lapsiperheiltä lapsettomille aikuisille.

Tervola huomauttaa, että laki on tehty kustannusneutraaliksi, eli laki ei nosta tai laske julkisia kuluja. Lopputulos on keskimäärin hieman maksuja alentava, mutta vaikutukset jakautuvat eri tavoin.

”Määrällisesti häviäviä kotitalouksia on kuitenkin enemmän kuin voittajia. Noin kolmannes kotitalouksista maksaisi enemmän, ja neljännes maksaisi vähemmän kuin ennen. Lähes puolella kotitalouksista maksurasitus ei muuttuisi”, Tervola kirjoitti blogissaan.

Lue lisää: Asiakasmaksujen uudistus: Tutkija selvitti voittajat ja häviäjät – Näin ”pommi” todella vaikuttaa

Hallituksen esitys uudeksi asiakasmaksulaiksi on parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.

Yksi uuden lakiesityksen kiistellyimpiä kohtia on asiakasmaksujen niin kutsutun välikaton poistaminen. Asiakasmaksuille on asetettu vuosittainen 683 euron vuotuinen maksukatto, joka säilyisi myös uudessa esityksessä, mutta nykyisin terveyskeskuskäynneille on säädetty oma ”välikattonsa”, joka on tarkoittanut, että maksuja peritään enintään kolmesta terveyskeskuskäynnistä joka vuosi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Aino-Kaisa Pekonen on kutsunut välikaton poistoa koko lakiesityksen ”suurimmaksi pommiksi”.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) katsoo kuitenkin, että asiakasmaksut pidetään edelleen kohtuullisina, koska maksukatto pidetään ennallaan 683 eurossa samaan aikaan kun maksukattoon tulee mukaan uusia palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi suunhoidon palvelut, kotisairaanhoidon ja kotisairaanhoidon palvelut, ensihoidon palvelun maksut ja toimeentulotuesta maksetut maksut.

”Ehdotus välikaton poistamisesta on julkisuudessa herättänyt huolta siitä, että asiakkaan maksurasitus kasvaisi ehdotuksen seurauksena kohtuuttomaksi. On kuitenkin tärkeä huomata, että asiakasmaksut pidetään edelleen kohtuullisina asiakkaille ja jokaisen palvelujen saanti turvataan. Vaikka välikatto poistetaan ehdotuksessa lääkärikäyntien maksuista, maksukatto suojaa edelleen kohtuuttomaksi nousevalta maksurasitukselta erityisesti niitä, joilla on paljon palvelujen käyttöä”, Saarikko totesi viime viikolla.

Lue tarkemmin: Asiakasmaksujen ”pommi” järkyttää – Nyt vastaa Annika Saarikko