Arvostettu talouslehti The Economist kiinnittää artikkelissaan huomiota perussuomalaisten Kreikka-linjauksiin. Keskustelu Kreikan kolmannesta tukipaketista kiihtyy, minkä vuoksi The Economistin mielestä voi vaikuttaa erikosielta, että perussuomalaiset on menossa keskustan johtamaan hallitukseen.

- Mieliala Suomessa ei ole pehmentynyt. Silti herra Soini ilmeisesti on, lehti kirjoittaa ja havainnoi, että ilmeisesti Soinin halu hallitukseen on suurempi kuin hänen inhonsa euroalueen pelastuspaketteja kohtaan.

Kreikan uusi pelastuspaketti saattaa olla kova pala uudelle eduskunnalle, mutta Soinille se ei The Economistin mielestä enää ole ehdoton ei.

Kansainvälisessä lehdistössä on jo jonkin aikaa pohdiskeltu, voiko Suomi jatkossa torpata Kreikan pelastuspaketin. Uutistoimisto Bloomberg vastaa, että ei voi, ja tarjoilee samalla mahdollisen selityksen sille, miksi Soinin linja näyttää lientyneen.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo Bloombergille, että pelastuspakettien suhteen tilanne on muuttunut: nykyisin sopimuksia voidaan tehdä ilman yksimielistä hyväksyntää.

Von Gerich kertoo, että vuonna 2012 hyväksytyn säännön perusteella yksimielisyyttä ei enää tarvita, jos kriisi uhkaa koko euroaluetta. Kreikan mahdollinen kolmas tukipaketti voisi von Gerichin mielestä olla syy, jonka nojalla yksimielisyydestä voitaisiin joustaa.

Uudistus tuli mukaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) sääntöihin. Sen edeltäjän, väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausvälineen eli ERVV:n päätökset edellyttivät yksimielistä kantaa.

Von Gerich arvioi, että yksimielisyydestä luopuminen hätätilanteen nojalla voi olla yksi syy siihen, että Kreikka ei ole ollut edellisvaalien tavoin perussuomalaisten pääteemoja vaalikampanjoinnissa.

- Jos keskustalla tai perussuomalaisilla olisi vahva halu estää Kreikan kolmas lainapaketti, heillä olisi ollut kannustin sanoa se suoraan ennen vaaleja. Sellaiset kommentit olisivat todennäköisesti tuoneet heille lisää ääniä, von Gerich arvioi.

Saksa, Ranska ja Italia ovat maat, jotka voivat suoralta kädeltä estää laina-avun, sillä niiden osuudet EVM:ssä ovat 17,8–27 prosenttia. Suomen osuus on noin 1,8 prosenttia.

Bloombergin mukaan Suomi voi jatkossa korkeintaan tehdä protesteja, joilla saadaan aikaan otsikoita ja mahdollisesti tiukempia ehtoja pelastuspaketeille.