Vihreiden vaikuttaja Osmo Soininvaara ei ole vakuuttunut siitä, että palkkaerot kannustavat ahkeruuteen, parantamaan omaa osaamista ja etenemään työuralla.

”Huolimatta pienistä palkkaeroista, Suomessa on riittävän kivaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen. Tästä syystä emme siis tarvitse suurempia palkkaeroja”, hän kirjoittaa blogissaan.

Palkkaeroilla on Soininvaaran mukaan kuitenkin myös toinen merkitys: ne ovat työnantajan silmissä työvoiman hintaeroja.

”Työvoiman liian pienet hintaerot vaikuttavat hitaasti ja siksi pysyvästi. Miten esimerkiksi tekoälyä kehitetään? Tehdäänkö siitä väline, jolla parhaat ja luovimmat henkilöt tulevat entistä korvaamattomammiksi ja taviksia syrjäytetään työmarkkinoilta, vai tehdäänkö siitä väline, jonka avulla tavikset voivat tehdä aiempaa vaativampia työtehtäviä ja korvata näin osan noiden korvaamattomien työpanoksesta. Mitä kalliimpia ovat tavikset suhteessa huippukykyihin, sitä enemmän kannattaa keskittyä heidän korvaamiseensa.”

Hän arvioi, että optimaaliset palkkaerot ajatellen ihmisten kannustamista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnan yleistä luottamusta olisivat aika pienet, mutta rakenteellista työttömyyttä ja syrjäytymistä ajatellen työvoiman hintaerojen pitäisi kuitenkin olla paljon suurempia.

”Kompromissia on turha etsiä. Näiden kahden asian – työvoiman hinnan ja palkansaajan nettotulojen – pitää siis eriytyä toisistaan nykyistä enemmän”, Soininvaara sanoo.

Tätä ajatellen korkeakouluopintojen ilmaisuus ja subventoiminen on hänen mukaansa kaksiteräinen miekka.

”Sen voi ajatella lisäävän yhteiskunnallista tasa-arvoa sillä, köyhä kotitausta ei ole este opiskelulle, mutta lisäävän eroja siinä mielessä, että köyhä siivooja maksaa veroissaan tulevan suuripalkkaisenylilääkärin opinnot. ”

Soininvaara kommentoi myös ensi vaalikauden suurta teemaa sosiaaliturvan uudistusta.

”Minua huolestuttavat ne kylmät tuulet, joissa keskitytään heikentämään tulonsiirtoja, jotta työttömät pyrkisivät hakeutumaan töihin, joihin heitä ei kannata palkata. Yleistuki pienentäisi pienipalkkaisten osa-aikatyöttömien käteen jääviä tuloja. Minä ajattelen perustuloa nimenomaan lääkkeeksi tähän ongelmaan, eriyttämään työvoiman hinta ja työntekijän tulot toisistaan. En helpottamaan lorvimista sosiaalitukien varassa. Siihen ei perustuloa edes tarvita. Nykymalli toimii hyvin”, hän sanoo.

Tilastokeskus kertoi joulun alla, että väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 4,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Keskituloisten tulot kasvoivat 1,3 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot 1,2 prosenttia. Kaikkein pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi hieman enemmän, 2,2 prosenttia.

”Se, mikä tuossa tulonjakoselvityksessä ilahduttaa on se, että toiseksi eniten on noussut niitten ihmisten tulot, jotka ovat siellä kaikkein pienimmässä tuloluokassa. Eniten on noussut niitten, jotka ovat siellä suurituloisimpien joukossa – se johtuu siitä, että yrityksillä menee nyt hyvin, vienti vetää ja pääomatulot ovat kasvaneet. Se on selvä asia, että tällaisessa suhdannetilanteessa näin tulee käymään. Erityisen iloinen olen siitä, että toiseksi eniten, ja enemmän kuin keskimäärin, kasvoi kaikkein köyhimpien ihmisten tulot Suomessa”, pääministeri Juha Sipilä (kesk) kommentoi eduskunnan kyselytunnilla.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki puolestaan on luonnehtinut, että tuloerot ovat kasvaneet enemmän kuin pelättiin. Arhinmäki viittaa tuotannontekijätuloihin, joissa tuloerot ovat mittaushistorian suurimmat. Tuotannontekijätuloilla tarkoitetaan ihmisen tuloja ennen tulonsiirtoja eli yhteiskunnan tukia, ja niihin lukeutuvat palkat, yrittäjätulot ja omaisuustulot.

Lisää aiheesta:

”Historian suurin” – Arhinmäki: Katsokaa tätä tuloerolukua Suomesta

Juha Sipilällä on selitys tuloeroilmiölle – Pääministeri löysi ilahduttavan tiedon

Kansanedustaja tyrmää tuloerohuolet – Yli 3200 e/kk tienaavat maksoivat melkein kaikki valtion ansiotuloverot