Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on uudistamassa suomalaista asumisoikeusjärjestelmää, mihin liittyvä hallituksen esitysluonnos on nyt lausuntokierroksella.

Ympäristöministeriön mukaan uudistuksella halutaan varmistaa, että asumisoikeusasuminen on varteenotettava, kohtuuhintainen ja houkutteleva asumismuoto myös tulevaisuudessa.

Asumisoikeusjärjestelmässä asukas maksaa kertaluontoisen asumisoikeusmaksun, joka vastaa 15 prosenttia rakennuskustannuksista, sekä kuukausittaista käyttövastiketta. Asukkaille luvataan vastineeksi ”pysyvä asumisoikeus asuntoon”.

Lainmuutos voi johtaa siihen, ettei oikeus olekaan pysyvä.

Ympäristöministeriön mukaan asumisoikeusyhtiöille annettaisiin mahdollisuus luopua tappiollisista, vajaakäytössä olevista taloista ja muuttaa jäljellä olevat asumisoikeussopimukset vuokrasopimuksiksi ”eräissä tarkkaan rajatuissa poikkeustilanteissa”.

Ehdotettu muutos perustavanlaatuinen

Asumisoikeussopimusten irtisanomista vastustava viesti toistuu useissa lausunnoissa, joita henkilöt ovat jättäneet hallituksen esitysluonnoksesta valtion Lausuntopalvelu-sivuille.

”Alunperin sovittu niin sanottu ikuinen asumisoikeus ei saa poistua ja huonontaa asumisoikeusasumista muullakaan uuden lain tuomalla tavalla”, kirjoitetaan yhdessä lausunnossa.

Asumisoikeusasumista mainostetaan yhtä ”vakaana kuin omistusasuntoa”.

”Voit asua asumisoikeusasunnossa niin kauan kuin haluat”, kerrotaan TA-Yhtiöiden sivuilla.

”Asumisoikeus joustaa tarvittaessa elämäntilanteen mukana ja kodissasi saat asua niin pitkään kuin haluat”, kerrotaan Asuntosäätiön sivuilla.

Ehdotettu muutos nähdään suurena myös hallituksen esitysluonnoksessa.

”Asumisoikeussopimuksen muuttaminen vuokrasopimukseksi merkitsee puuttumista asumisoikeusjärjestelmän perusperiaatteeseen, pysyvään asumisturvaan. Asumisoikeusasuntoja markkinoitaessa on korostettu pysyvää asumisturvaa asumisoikeuteen liittyvänä olennaisena tekijänä”, kerrotaan luonnoksessa.

Asumisoikeusasuntoja Suomessa noin 50 000 kappaletta

Asumisoikeusasuntoja on noin 50 000 kappaletta ja niissä asuu noin 100 000 asukasta. Asumisoikeusasunnot ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta rakennettu valtion tuella joko arava- tai korkotukilainalla.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n mukaan rakennuksen hankinnan rahoitus on yleensä katettu kokonaisuudessaan 15 prosentin edestä asumisoikeusmaksuilla ja 85 prosentin osuudella arava- tai korkotukilainalla.

Suomen asumisoikeusasukkaat (Saso) ry:n näkemyksen mukaan asukkaat ovat maksaneet 99 prosenttia riskipääomasta ja asuntojen omistajat yhden prosentin.

Sason puheenjohtaja Eric Hällströmin mukaan uusi laki hyödyttäisi huimasti asuntojen omistajia.

”Tämä on heille erittäin hyvä bisnes. He ovat sijoittaneet prosentin ja saamassa haltuunsa asukkaiden maksamia kiinteistöjä”, Hällström sanoi.

”He himoitsevat itselleen miljardien eurojen kiinteistömassoja.”

Suurimman osan asumisoikeusasunnoista omistavat yleishyödylliset asumisoikeusyhtiöt ja noin neljänneksen kunta.

Ympäristöministeriön mukaan ARA voisi myöntää luvan muuttaa asumisoikeussopimukset vuokrasopimukseksi niissä tarkkaan rajatuissa poikkeustilanteissa, kun asumisoikeusasunnoilla ei olisi enää kysyntää.

Tarkempia ehtoja sopimuksen muuttamiselle olisivat:

  • Asumisoikeusasukkaista jäljellä alle puolet – eli yli puolet asunnoista olisivat tyhjiä tai vuokrattuja
  • Kohde on tappiollinen – käyttövastikkeet ja vuokrat eivät kata sen hyväksyttäviä kuluja
  • Vaikeudet johtuisivat haastavasta asuntomarkkinatilanteesta, ei omistajan toiminnasta
  • Omistaja on ryhtynyt taloutta tervehdyttäviin toimiin

”Yhtiön tulisi tarjota asukkaille toista asumisoikeus- tai vuokra-asuntoa, asumisoikeusmaksu palautettaisiin ja asukkaalla olisi oikeus lunastaa asunto itselleen talon muuttuessa asumisoikeustalosta tavalliseksi asunto-osakeyhtiöksi”, ministeriö kertoo.

Ministeriön mukaan vajaakäytössä olevista asumisoikeustaloista luopumalla voitaisiin katkaista kulujen kertyminen, asumiskustannusten nousu sekä pelastaa asumisoikeustalot, joissa ei ole vastaavia ongelmia.

Asumisoikeusasuntoja koskevaa lakiuudistusta valmisteltiin jo aiemmalla hallituskaudella, mutta pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti jättää sen toteuttamatta.

Lakiluonnos on lausunnoilla 15. heinäkuuta asti.

Lue myös: