Vihreiden europarlamentaarikon Heidi Hautalan mukaan EU:n on maailman nykytilanteessa pidettävä sopimuksista kiinni yhä tiukemmin ja yhä yhtenäisemmin. Kansainvälisen järjestelmän romuttamiseen ei Hautalan mukaan pidä vastata samalla mitalla.

–Presidentti Trumpin kaltaiset menneisyyden keinoihin kurkottavat, autokraattiset johtajat eivät vain estä muiden edistysaskelia, he vetävät myös muita taaksepäin, ja vaarantavat kaikkien turvallisuuden ja vapauden, hän sanoi puheessaan vihreiden puoluekokouksessa Vantaalla. Vain muutamassa vuodessa on Hautalan mukaan palattu tilanteeseen, jossa arvaamattomuudella ja kiukuttelulla hoidetaan maailmanpolitiikkaa. –Kansainväliset sopimukset lentävät romukoppaan. Hautala muistuttaa, että teollisuusmaiden G8:sta tuli G7, kun Venäjä tiputettiin joukosta pois Krimin valtaamisen jälkeen. –Ja nyt taas ollaan tilanteessa, jossa yksi jäsen viis veisaa kansainvälisistä sopimuksista. Trumpin Yhdysvallat. Sekä Trump että Italian populistihallitus ovat ilmoittaneet haluavansa Venäjän takaisin riveihin. Italian hallitus haluaa myös nostaa EU:n Venäjä-pakotteiden purkamisen pöydälle. Halusimme tai emme, Euroopan ja Venäjän tulevaisuus on yhteinen. Keskusteluun on oltava valmius, mutta ei ehdoitta, Hautala linjaa.

Hautalan mukaan maailmanpolitiikan huipulla on nyt tilaa vahvalle ja progressiiviselle johdolle.

–Se asema EU:n on lunastettava. Helppoa tämä ei ole. Jotta EU voi esiintyä uskottavasti ja mallina muille, sen on oltava sisältä yhtenäinen. Jos oikeusvaltioperiaatteiden annetaan rapautua EU:n rajojen sisäpuolella, kuten Unkarissa ja Puolassa on käynyt, EU:n on turha esiintyä oikeusvaltion rakentajana muuallakaan, hän kommentoi.

”Suomella olisi paljon enemmän annettavaa”

Hautala moittii Juha Sipilän (kesk.) hallitusta siitä, että se on keskitietä hakiessaan jäänyt EU:ssa näkymättömiin.

–Näin ei tarvitsisi olla. Olen varma, että Suomella olisi paljon enemmän annettavaa. Suomi tunnetaan ulkomailla edelleen korkeasta osaamisestaan, tasa-arvosta ja hyvinvoinnistaan. Suomea kyllä kuunnellaan, mutta silloin on oltava myös sanottavaa, Hautala toteaa.

Suomi on EU-puheenjohtajamaa ensi keväänä, eli juuri silloin, kun uutta komissiota ja parlamenttia kootaan. Hautalan mukaan tämä on ennenkuulumaton vaikuttamisen mahdollisuus, joka on käytettävä hyväksi. –Suomella on puheenjohtajamaana kokoaan suurempi paikka profiloitua, vaikuttaa ja olla etulinjassa luomassa standardeja, jotka eivät ulotu vain EU:n alueellevaan joilla on suoria globaaleja vaikutuksia, hän sanoo.

”Lähtisin mielelläni mukaan tällaiseen läpinäkyvään komissaarikilpaan” Hautala muuttaisi myös sitä, kuinka Suomen EU-komissaarit valitaan. Hän painottaa, että Suomi on ollut EU:n jäsen jo pitkälti yli kaksi vuosikymmentä, mutta Suomesta ei ole nimitetty yhtään naista komissaariksi.

–Komissaarivalinta tehdään Suomessa perinteisesti kabineteissa suljettujen ovien takana. Paikan ajatellaan kuuluvan pääministeripuolueelle. Ensi keväänä käydään taas salamyhkäiset neuvottelut, joiden seurauksena komissaari valitaan. Tämä vanhanaikainen menettely ei palvele tarkoitustaan, Hautala arvostelee.

Hän ehdottaa, että komissaariehdokkaan olisi oltava eurovaaleissa ehdolla ja jokainen puolue voisi valita oman ehdokkaansa Suomen komissaariksi. –Silloin komissaariehdokkaiden kannatus mitattaisiin vaaleissa, ja valinnasta syntyisi todellista keskustelua. Kaikille olisi selvää, mitä kukin todella ajaa ja ajattelee. Uskon, että tämä nostaisi äänestysintoakin. Lähtisin itse mielelläni mukaan tällaiseen läpinäkyvään komissaarikilpaan, Hautala sanoi ja kertoi samalla lähtevänsä ehdolle eurovaaleissa.