Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro ja ylempien toimihenkilöiden YTN ovat jättäneet lukuisia lakkovaroituksia teknologiateollisuuteen ja koko vientiteollisuuteen. Lakot alkaisivat vaiheittain 9. joulukuuta alkaen.

Teknologiateollisuuden neuvottelut olivat pisimmällä Teollisuusliiton kanssa, joka on perinteisesti ollut päänavaajan roolissa teknologiateollisuudessa.

”Teollisuusliitto yrittää lakolla uhaten runnoa läpi ylimitoitetun ja kohtuuttoman palkkavaatimuksensa, joka rapauttaisi toteutuessaan kilpailukyvyn ja johtaisi väistämättä työpaikkojen menetyksiin”, Teknologiateollisuus ry linjaa.

”Teknologiateollisuus on hakenut aktiivisesti ratkaisua, ja suurin osa asioista saatiinkin jo Teollisuusliiton kanssa sovittua. Ratkaisuun saakka ei kuitenkaan päästy, sillä eteneminen tyssäsi Teollisuusliiton palkankorotusvaatimuksiin. Neuvotteluissa ei ole pöydällä minkäänlaisia työehtojen heikennyksiä”, Teknologiateollisuus sanoo.

Teknologiateollisuuden mukaan Teollisuusliiton palkkavaatimus osoittaa välinpitämättömyyttä työllisyydestä ja talouden realiteeteista.

”Maailmantalouden epävarmuus ja kysynnän heikkeneminen näkyvät jo nyt teknologiateollisuudessa: teollisuusyritysten tilaukset ovat vähentyneet ja tarjouspyyntöjen määrä on supistunut voimakkaasti. Keskeisen vientialan ratkaisulla on suuri vaikutus työllisyyteen.”

”Talous on noussut viime vuosien aikana lähes kymmenen vuotta jatkuneesta aallonpohjasta, kilpailukyky on parantunut ja työllisyys kohentunut. Teollisuusliitto on valmis heittämään hyvän kehityksen kertaheitolla romukoppaan. Ylisuuret palkankorotukset olisivat todellinen uhka työllisyydelle. Talouskasvun hidastuessa on muutenkin haasteellista ylläpitää hyvää työllisyyskehitystä”, sanoo tiedotteessa Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle.

Helteen mukaan työehtosopimusneuvotteluja on vaikeuttanut Teollisuusliiton jyrkän kielteinen suhtautuminen kiky-tunteihin ja kaikkiin vaihtoehtoisiin tapoihin sopia työajasta.

”Teollisuusliitolle ei ole sopinut edes se, että kiky-tunneista sovittaisiin paikallisesti ja niistä maksettaisiin. Vaikeuskerrointa lisää myös heikkenevä taloustilanne, minkä vuoksi palkkaratkaisun tasoa on arvioitava erityisellä huolella.”

”Työnantajapuolen keskeisin tavoite on kustannuskilpailukyvyn parantaminen. Mikäli työaika lyhenee, se nostaa työnantajan työvoimakustannuksia ja palkankorotuksiin jää vähemmän mahdollisuuksia. Jos taas työajan pidennystä voitaisiin jatkaa, se antaisi tilaa suuremmille palkankorotuksille ja sitä kautta myös palkansaajien ostovoimalle”, Helle sanoo.

Teknologiateollisuuden ja Ammattiliitto Pron neuvottelut ovat edenneet takkuisesti, eivätkä osapuolet päässeet vielä edes keskustelemaan palkkaratkaisusta.

”Vaikein asia on ollut kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys. Myös YTN:n neuvottelut ovat edenneet hitaasti.”

”Meneillään olevasta neuvottelukierroksesta voi yleisemmin todeta, että siihen liittyy ikäviä piirteitä. Monet ammattiliitot ovat tietoisesti vääristelleet työnantajien tavoitteita julkisuudessa. Kun neuvottelupöydässä on keskusteltu esimerkiksi työaikaan liittyvistä vaihtoehtoisista ratkaisumalleista, ne on listattu yhteen ja väitetty työnantajan tavoittelevan kaikkia yhtä aikaa. Ei voikaan välttyä ajatukselta, että ammattiliitot käyvät neuvottelujen varjolla aktiivista jäsenhankintakampanjaa. Tämä ei ole oikea tapa rakentaa luottamusta ja hyvää neuvottelukulttuuria”, Helle painottaa.