Tuore Nature Communications -lehdessä julkaistu tutkimus ennustaa, että vuodet 2018-2022 tulevat olemaan vielä piirun lämpimämpiä kuin pelkkä ilmaston lämpenemisen trendi antaisi olettaa. Pitkäaikaisten ilmastotietojen pohjalta nimittäin nähdään, että ulkoinen pakote, kuten kasvihuonekaasu- ja aerosolipäästöt sekä tulivuortenpurkaukset, eivät selitä aivan kaikkea maapallon lämpötilan vaihtelua eri vuosina, Tekniikka&Talous kertoo.
Tässä ulkoisesti suoraan selittymättömässä osuudessa lämpötilanvaihteluista kuitenkin näkyy oma syklinen trendinsä. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että hieman tavallista lämpimämpiä vuosia esiintyy usein useampi peräkkäin. Sama pätee tavallista kylmempiin vuosiin: ei ole tyypillistä, että ”lämpimät” ja ”viileät” vuodet seuraisivat toisiaan joka toisen vuoden syklissä. Esimerkiksi vuoden 1998 jälkeen ilmasto viileni muutamaksi vuodeksi, vaikka lämpötilan globaali nousutrendi on jatkunut pidemmällä tähtäimellä.
Perustuen 1880-luvulta alkavaan mittausdataan maapallon keskipintalämpötiloista ja merenpinnan keskilämpötiloista sekä kymmenen eri ilmastomallin simulaatioihin tutkijat kehittivät ennusteen lämpötilan todennäköiselle kehitykselle lähivuosina.
Ennusteen mukaan sekä tämä vuosi että lähivuodet aina vuoteen 2022 saakka tulevat olemaan todennäköisesti lämpimämpiä kuin mitä ilmastonmuutostrendi antaisi olettaa. Suomen hurjan hellekesän 2018 loppupuolella tämä tuntuu intuitiivisesti järkevältä. Merkittävätkin vaihtelut globaaleissa lämpötiloissa ovat kuitenkin verraten pieniä yksittäisen maan tai alueen vuosivaihteluun nähden.
Pariisin ilmastosopimuksessa on sovittu yrittää pysäyttää globaalin keskilämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen. Tutkijoiden ennustama ylimääräinen "lämpöaalto" lähivuosille on vain 0,02-0,07 celsiusasteen luokkaa. Äärimmäisen lämpimien säätapahtumien esiintymistodennäköisyys kuitenkin kasvaa peräti 400 prosenttia pitkän aikavälin lämpötilatietoihin verrattuna.
