Perussuomalaisten eduskuntaryhmä otti tänään kyselytunnilla esiin Helsingin kaupunginhallituksen päätöksen, joka toteutuessaan laajentaisi paperittomien palveluja. Mika Raatikainen (ps.) kysyi, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jos se ei kannata tällaisia toimia.

Jo aiemmin puheenjohtaja Jussi Halla-aho peräsi asiaan kantaa pääministeri Juha Sipilältä (kesk.), jonka hallitus tavoittelee laittoman maassaolon vähentämistä Suomessa. Myös kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen (ps.) on arvostellut päätöstä kovin sanoin julkisuudessa.

Kaupunginhallituksen päätös etenee vielä valtuuston käsittelyyn, joten se ei ole vielä lopullinen. Päätöksessä on kyse ennen kaikkea paperittomille laajennettavista terveyspalveluista, joista myös kerrottaisiin netissä muun muassa arabian, somalin ja romanian kielillä.

–Kaupunginhallituksen esitys vie uskottavuuden turvapaikkamenettelystä. Perussuomalaisten mielestä on järjetöntä tarjota laittomasti maassa oleskeleville lakiin perustumattomia, laajennettuja sosiaali- ja terveyspalveluja kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen, Raatikainen sanoi kyselytunnilla.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä lähetti myös tiedotteen kyselytunnin pohjalta. Puolue on huolissaan siitä, että palveluiden laajentaminen laittomasti maassa oleskeleville houkuttelisi muitakin tulemaan ja jäämään Suomeen.

– Kannattaako hallitus tällaisia toimia? Jos ei, niin mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen sen, että Suomeen ei kohdistu vyöry hoitoon ja oleskelemaan saapuvia niin sanottuja paperittomia henkilöitä kuormittamaan jo äärirajoilla toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja veronmaksajien kustannuksella, Raatikainen sanoi eduskunnassa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) korosti vastauksessaan, että Helsingillä on itsehallinnollinen, perustuslakiin perustuva oikeus tehdä tällainen päätös.

–Suomalainen laki ei velvoita tuohon toimintaan, mitä Helsingissä on tehty, mutta minun ymmärrykseni mukaan Helsingillä on omalla päätöksenteollaan mahdollisuus kaikkeen tuohon, mitä kysymyksessänne kuvailitte, Saarikko sanoi.

Arja Juvonen (ps.) nosti esiin sosiaalihuoltolain muutoksen, joka on eduskunnan käsittelyssä. Saarikko huomautti, että esitys ei laajenna mitään oikeuksia laittomasti maassa oleskeleville sinällään, vaan on ainoastaan korvaus valtiolta kunnille toimenpiteistä, joita kunnat tekevät Suomen perustuslain nojalla ja sen velvoittamina tarjoten kiireellisiä ja välttämättömiä palveluita paperitomille.

–Me olemme tehneet kunnille ohjeistuksen tästä ja lisäksi toimeentulotukioppaassa – siis suomalaisille kuntatason päätöksentekijöille, jotka käytännön ratkaisuja yleensä juuri sosiaalityön puitteissa tekevät – ohjeistamme lähiaikoina kertomaan tarkemmin, mitä ovat nuo asiat, joita ikään kuin laittomasti maassa oleskeleville tämän hätäavun puitteissa on velvoittavaa tai väistämätöntä tarjota ja mitä ei tarvitse tarjota, Saarikko sanoi.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) huomautti omassa vastuksessaan, että välttämätön huolenpito ja toimeentulo pitää huolehtia, mutta se ei saa tulla vetovoimatekijäksi.

–Se on meille ehdoton tavoite. Ja meidän pitää tehdä kaikkemme, että täällä ei oltaisi laittomasti, koska se on myös tälle henkilölle erittäin vakava asia, Risikko sanoi.

Risikon mukaan Suomeen näyttää tulevan tänä vuonna alle 5 000 turvapaikanhakijaa, eli tulijamäärissä on palattu tavanomaiseen tilanteeseen.

Anna Kontula (vas.) huomautti, että viime hallituskaudella käytiin laaja keskustelu paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta ja ”ilman teknistä ongelmaa tästä salista olisi lähtenyt sellainen laki, joka takaa välttämättömät terveyspalvelut myös paperittomille”. Hän kysyi, eikö vastaavaa esitystä voitaisi tuoda tälläkin kaudella suureen saliin.

– Hallituksella ei ole aikeita tuoda esitystä tällaisesta. Asia on hallituksen sisällä aikanaan keskusteltu, Saarikko vastasi.