Helsinki on noussut kiinnostavaksi gourmet-kohteeksi, jonka ravintoloita käydään jo katsomassa kaukaakin.

- Helsinki ei ole aiemmin ollut erityisen kiinnostava kohde ravintolakulttuurin kannalta, mutta nyt se tunnetaan kansainvälisesti jo hyvin, kilpailutoiminnan johtaja Jari Hämäläinen Suomen Keittiömestarit ry:stä toteaa.

Helsingin kiinnostavuutta ovat lisänneet helsinkiläisille ravintoloille myönnetyt Michelin tähdet sekä tiuhaan avatut uudet ravintolat. Myös suomalaisten menestyminen kokkikilpailuissa ja innokkuus hakea oppia ulkomailta on huomattu. Raaka-aineiden saantiongelmiakin on pystytty nyt ratkaisemaan, mikä on vaikuttanut ravintoloiden laatuun.

Saksalaiset Suomi-ruuan vakiystäviä

Erityisesti saksalaiset ja myös hollantilaiset näyttävät olevan kiinnostuneita suomalaisesta ruuasta, Eurotoques Finlande ry:n puheenjohtaja Jyrki Yli-Uotila kertoo. Saksalaisia keittiömestareita on vieraillut jo kolmesti Suomessa etsimässä potentiaalisia suomalaisia vientituotteita.

Yli-Uotilan mukaan vieraat ovat olleet kiinnostuneita varsinkin suomalaisesta kalasta, marjoista ja muista luonnontuotteista. Esimerkiksi ahven, kuha ja siika ovat arvostettuja herkkuja. Puumalan Lohelle onkin jo myönnetty kansainvälinen Eurotoques-laatusertifikaatti.

Marjoista arvostusta ovat herättäneet Yli-Uotilan mukaan erityisesti mesimarja, vadelma ja karpalo. Hämäläinen listaa myös tyrnin mielenkiintoa herättäneiden marjojen kaartiin. Puolukkaa eivät kaikki ulkomaalaiset vieraat vielä täysin osaa arvostaa, ja lakkakin on monille vielä varsin vieras marja.

Skandinaavinen keittiö menestyy bisneskaupungeissa

Skandinaavinen ruokakulttuuri menestyy parhaillaan erityisesti suurissa bisneskaupungeissa esimerkiksi Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa

- Esimerkiksi Kauko-Idässä skandinaaviset ravintolat ovat aina täynnä, Hämäläinen iloitsee. Vaikka uusia skandinaavista ruokaa tarjoilevia ravintoloita ei varsinaisesti juuri perusteta, skandinaavisen ruuan tekijät ovat kovaa valuuttaa.

- Skandinaavinen ruoka on vielä gastronomian korkeakulttuuria eikä se siten ole vielä saavuttanut samanlaista asemaa kuin vaikkapa texmex-ruoka, Yli-Uotila kertoo.

Pohjoismainen tapa tehdä ruokaa on Hämäläisen mukaan niin yhtenäinen, että lehtiä selaillessa pohjoismaalaisen annoksen erottaa heti. Annokset kootaan tyypillisesti selkeistä, erillisistä komponenteista, jotka taas koostuvat useista komponenteista.

- Selkeys, puhtaus ja keveys ovat selviä trendejä. Ylenpalttinen rasvalla läträäminenkin on onneksi jäänyt pois, Hämäläinen toteaa. Nyt on myös ryhdytty yhdistämään perinteisiä ruuanvalmistustapoja uusiin teknologisiin, molekyylitason tapoihin.

Gastrossa rypäs kokkikilpailuja

Suurkeittiö-, hotelli- ja ravintola-alan ammattilaistapahtuma Gastro 2008-messuilla on tänä vuonna 250 näytteilleasettajaa. Näytöskeittiöissä on teemana keskiviikkona skandinaavisuus, torstaina venäläinen keittiö ja perjantaina luomu.

Gastro-messuilta ei ainakaan kokkikilpailuja puutu. Gastrossa valitaan Suomen keittiömestari 2008 ja Suomen edustajat sekä Bocuse d´Or -kilpailuun että Paistinkääntäjien Nuorten Kokkien Kilpailuun.

EuroToques Finlande ry taas järjestää Gastrossa oman kansainvälisen kilpailunsa. Eurotoques Finlande Chef Award -kilpailuun osallistuu tällä tietoa viisi maata: Suomi, Venäjä, Latvia, Saksa ja Hollanti. Gastrossa on luvassa myös vuoden likaisin taistelu tiskauskilpailun merkeissä.

Gastro-messujen yhteydessä järjestettävä ViiniExpo 2008 järjestetään tästä lähtien vain joka toinen vuosi. ViiniExpo tullaan myös suuntaamaan yhä selvemmin ammattilaisille. Lokakuussa järjestettävä, kuluttajille suunnattu Viini, ruoka & hyvä elämä -tapahtuma sen sijaan tulee jatkumaan joka vuosi.