Eduskunnassa kuultiin tänään tiistaina hallituksen tiedonanto Euroopan rahoitusvakausvälineelle eli ERVV:lle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä. Kreikan kriisin yhteydessä perustetusta välineestä koituvat vastuut sitovat Suomea vuosikymmenten ajan aina vuoteen 2082 asti. Sipilän hallitukselle esitettiin ainakin kaksi epäluottamuslausetta eri syistä.

Kreikan talouden kolmannen sopeutusohjelman viimeinen väliarvio valmistui kesäkuussa. Sen yhteydessä euroryhmä sopi Kreikan ERVV:ltä saamien lainojen laina-ajan pidentämisestä 10 vuodella sekä maksujen aloituksen lykkäämisestä 10 vuodella, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) luetteli tiedonannossaan eduskunnalle.

Laina-aikojen pidennys koskee noin 96 miljardin euron osaa Kreikan ERVV-lainoista, ja se edellyttää ERVV:lle annettujen valtiontakauksien voimassaoloaikojen pidentämistä.

”Kyseessä ei ole uuden tuen antaminen vaan eduskunnan myötävaikutuksella jo hyväksytyn päätöksen tekninen täytäntöönpano”, Orpo sanoi tiedonannossa.

Kreikan ERVV-lainapotti on kaikkiaan 131 miljardia ja jäljelle jäävän osan takaisinmaksu alkaa alkuperäisen aikataulun mukaisesti vuonna 2023. Nykyinen Suomen antama valtiontakaus on voimassa vuoden 2070 loppuun.

Euroryhmän Kreikan lainoja koskevat päätökset merkitsevät ERVV:n mukaan sitä, että nykyistä ERVV:n varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloa tulee pidentää vähintään 31. päivään joulukuuta 2082. Vuosikymmenten vastuu aiheutti arvostelua ja synkkää huumoriakin kansanedustajien puheissa.

”Sipilän hallitus pyytää tiedonannolla valtuutta jatkaa Suomen vastuita ERVV:n kautta Kreikan lainoista vuoteen 2082 asti, siis huikeat 64 vuotta eteenpäin. Herra valtiovarainministeri, te olette 114‑vuotias, kun suomalaiset veronmaksajat vapautuvat näistä vieraan maan takausvastuista”, huomautti kansanedustaja Toimi Kankaanniemi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa eduskunnan pöytäkirjan mukaan.

”Kun nämä lainat on sitten lopulta maksettu, olen 124-vuotias, mies parhaassa iässä, valmiina muuttamaan Kreikkaan. Toivottavasti minusta pidetään siellä yhtä hyvää huolta kuin me pidämme kreikkalaisista”, sanoi KD:n Antero Laukkanen.

Kankaanniemi viittasi puheensa kirjallisessa versiossa pääministeri Juha Sipilään (kesk) ja 121 vuoden ikään, mutta puhuessaan valtiovarainministeriin ja 114 vuoden ikään.

Ministeri Orpo myönsi, että takaisinmaksuaika on pitkä.

”Onhan se hurjan pitkä, mutta se on kuitenkin takaisinmaksuaikaa. Mutta sitä on inhimillistetty, ja se on minusta tärkeätä”, Orpo sanoi.

Toimi Kankaanniemi ja perussuomalaiset esittivät hallitukselle epäluottamusta. Epäluottamuslause kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta toteaa, että Italian ja Kreikan vaikea taloustilanne sekä EU:n ja EKP:n epäonnistunut politiikka uhkaavat hajottaa Euroopan talous‑ ja rahaliiton eikä hallitus ole ryhtynyt toimenpiteisiin Suomen etujen turvaamiseksi, mistä syystä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta”.

Hallituksen kanta: Edesauttaa Kreikan velanmaksua

Hallituksen kannan mukaan on ensisijaisen tärkeää, että Kreikka pääsee markkinaehtoisen rahoituksen piiriin kestävästi ja pysyvästi lainaohjelmien päätyttyä. Tämän laina-aikojen pidennys hallituksen mukaan mahdollistaa.

”Hallitus korostaa, että Kreikan talouden kolmannen sopeutusohjelman ja sovittujen lainaehtojen muutosten kautta Kreikalle on luotu edellytykset saada taloutensa kuntoon ja velkasuhde kestävälle uralle. Ehtojen muutoksiin sisältyi erityisesti Kreikan ERVV:ltä saamien lainojen takaisinmaksuajan pidentäminen 10 vuodella. Laina-aikojen pidentäminen edesauttaa Kreikan valtion kykyä maksaa velkojaan takaisin, koska järjestely helpottaa Kreikan velanmaksuaikatauluja”, hallitus perustelee uutta järjestelyä.

”ERVV-lainojen laina-ajan pidentäminen mahdollistaa Kreikan kahdenvälisen lainan takaisinmaksun alkamisen sovitusti vuonna 2020. Hallitus korostaa, että valtiontakauksen voimassaoloajan pidentäminen ei lisää Suomen kokonaisvastuita. Suomen ERVV:lle antaman valtiontakauksen voimassaoloajan pidennys voi lisätä riskiä takauksen eräännyttämisestä, kun takaus on voimassa pidemmän aikaa.”

ERVV:n nykyinen varainhankintaohjelma, jota Suomen takaus koskee, on pääomaltaan kaikkiaan enintään 241 miljardia euroa. Varainhankintaohjelmasta oli syyskuun 2018 lopussa käytössä noin 198 miljardia euroa Kreikan, Portugalin ja Irlannin sopeutusohjelmien rahoitusta varten. Orpo kertoi, että Suomen laskennallinen takausosuus käytössä olevasta määrästä oli toteutuneen koron ja käytössä olevan ylitakausosuuden mukaan noin 6,9 miljardia euroa.

Perussuomalaisten Kankaanniemi ryöpytti puheessaan menneitä hallituksia euroon liittymisestä ja rahaliiton kriisiohjelmista.

”Lipposen hallitus teki raskaan virheen 20 vuotta sitten, kun se runnoi Suomen Euroopan talous- ja rahaliittoon. Suuri virhe oli ottaa mukaan myös Italia ja Kreikka. Italia lupasi tuolloin painaa 120 prosentin velkatasonsa 60 prosenttiin vuoteen 2009 mennessä. Nyt se velkamäärä on 130 prosenttia”, Kankaanniemi viittasi jälleen kärjistyneeseen tilanteeseen ja Italian uuden hallituksen suunnitelmiin, joihin EU on puuttunut.

SDP: Kreikan kriisi opetti

Perussuomalaisten lisäksi suurin oppositiopuolue sdp suhtautui pidennyksiin nuivasti.

”Joudun ryhmämme puolesta toteamaan, ettei tämä kakku kovin kaunis ole eikä ehdotus saa aikaan suuria riemunkiljahduksia keskuudessamme. Siksi katsommekin, että hallituksen tulee selkeästi ilmoittaa, että laina-aikojen pidentämisen tie on nyt kuljettu loppuun. Laina-aikojen pidennykset eivät tämän jälkeen tule enää kysymykseen, ja Kreikan tulee asianmukaisesti varautua lainojen takaisinmaksuun”, linjasi sdp:n Pia Viitanen ryhmänsä puheenvuorossa.

”Kreikan velkakriisistä alkanut tapahtumaketju osoittaa yksiselitteisesti, että Suomen tulee kaikissa oloissa torjua ajatukset velkojen yhteisvastuusta. Jokainen jäsenmaa on vastuussa omasta taloudestaan. Tämä johtopäätös on voimassa niin Kreikan kokemuksien kuin Italian viimeaikaisten tapahtumien perusteella.”

Sen sijaan vihreät piti rahoitusvakausvälineen valtiontakausten pidentämistä lähinnä teknisenä asiana, ”joka on tuotu eduskunnan käsittelyyn siksi, että eduskunta on aiemmin velvoittanut hallitusta toimimaan niin, jos valtiontakausten pidentämistä harkitaan”.

”Tämän teknisen asian taustalla on laajasti yhteinen eurooppalainen etu: Kreikan saaminen takaisin jaloilleen tavalla, jossa se voi hallita velkataakkaansa ja alkaa myös maksamaan velkoja aikanaan takaisin. Tämä on kaikkien eurooppalaisten yhteinen etu”, Ville Niinistö sanoi vihreiden puolesta.

Toinen epäluottamusehdotus

Perussuomalaisten lisäksi vasemmistoliitto esitti hallitukselle epäluottamusta, mutta aivan eri syystä. Vasemmistoliitto on vaatinut Kreikan velkojen osittaista mitätöintiä ja Kreikan tukiehtojen helpottamista ankaran talouskurin sijaan.

”Kriisipakettien loppumisen juhliminen voikin olla ennenaikaista, sillä Kreikka on sidottu vuosikymmeniksi velkavankeuteen, joka vie maalta mahdollisuuden toteuttaa järkevää talouspolitiikkaa ja panostaa tulevaisuuteen”, Kari Uotila sanoi vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa.

Hän teki epäluottamusehdotuksen, joka kuului: ”Juha Sipilän hallitus on leikannut lyhytnäköisesti Suomessa ja on ollut kärjekkäimpien joukossa vaatimassa taloudellisesti ja inhimillisesti kestämätöntä talouspolitiikkaa Euroopassa. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei Sipilän hallitus nauti eduskunnan luottamusta”.