Martti Hetemäki varoitti uudesta aallosta ministeriöiden kansliapäälliköiden tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Silti valmistautuminen jälkihoitoon ja jälleenrakentamiseen on aloitettava jo samaan aikaan.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila varoitti tilaisuudessa, että Suomen pitää koko ajan varautua siihen, että jälkiaaltoja tulee.

”Uudessa tilanteessa on kyettävä entistä nopeampaan toimintaan”, Varhila linjasi.

Hetemäen mukaan Suomi oli muita pohjoismaita huonommin varautunut kriisiin. Lisäksi Suomen ikärakennekin on vaikeampi kuin muissa pohjoismaissa.

Hetemäki toisti myös työelämäprofessori Vesa Vihriälän talousryhmän arvion, että Suomi velkaantuu nyt jopa enemmän kuin 1990-luvun lamassa tai finanssikriisissä.

Hetemäen exit-työrymän toinen raportti julkistettiin maanantaina.

Sen mukaan julkisen velan suhdetta bkt:hen on mahdollista taittaa vasta väliaikaisesti seitsemän miljardin euron ohjelmalla. Se voi koostua julkisten menojen leikkauksista, verojen korotuksista tai rakenteellisista uudistuksista.

Julkisen talouden tasapainottaminen uudistuksilla edellyttäisi työllisyyden nostamista 240 000 hengellä ennen kriisiä vallinneesta työllisyystilanteesta.

”Onko tämä realistista”, Hetemäki viittasi siihen, että pelkästään työllisyyttä nostamalla julkisen talouden reikää ei ole mahdollista tukkia.

Hallitusohjelmassa tavoitteena on, että työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä ja että julkinen talous on tasapainossa samalla aikajänteellä. Näitä tavoitteita pidetään nyt koronaepidemian takia yleisesti vanhentuneina.

Hetemäen mukaan työllisyystoimiin ei kannata ryhtyä vielä nyt, kun toimilla ei ole onnistumismahdollisuuksia. Silti valmisteleminen voidaan aloittaa, vaikka toimeenpanoon voidaan ryhtyä vasta myöhemmin.