Suurin osa Suomen historian professoreista on sitä mieltä, että Suomi taisteli Saksan liittolaisena jatkosodassa. Suomi ei käynyt professorien mielestä erillissotaa, niin kuin usein asia usein halutaan nähdä.
Helsingin Sanomat haastatteli 28 historian professoria ja kysyi heiltä, onko erillisodasta puhuminen perusteltua. 16 vastasi ei. Kuusi professoria oli erillissodan kannalla ja loput eivät antaneet suoraa vastausta kysymykseen.
- Käytännössä Suomi oli monessa suhteessa Saksan liittolainen, mutta oman kansalaismielipiteen ja ja läntisen mielipiteen vuoksi se piti sotaansa erillisenä ilman muodollista liittoa Ribbentrop-sopimukseen asti, Helsingin yliopiston historian professori Juha Siltala sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa
Erillissota-termi sai myös kannatusta.
- Suomi käytti hyväkseen Saksan voimaa ja soti Saksan rinnalla niin kauan kuin Saksa näytti menestyvän sodassa, Oulun yliopiston Suomen ja Skandinaavian historian professori Jouko Vahtola sanoo.
Suomalaisten historiantutkijoiden mielestä Suomessa tutkimus on vapaata, mutta yksipuolista.
- Suomen historia on edelleen miesten historiaa ja etenkin miesten sotimisen historiaa, Turun yliopiston historian professori Kirsi-Maaria Vainio-Korhonen sanoo.
- Julkisuus ja poliitikot eivät ole valmiita käsittelemään toista maailmansotaa kuin suomalaisesta näkökulmasta, Tampereen yliopiston historian professori Pertti Haapala toteaa Helsingin Sanomille.
