Historioitsija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka ihmettelee, miksi Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman turvallisuuspoliittinen linjaus puhuttaa Suomessa.

Hän viittaa hallitusohjelman kirjaukseen, jossa todetaan: ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.”

”Lause näyttää herättäneen joillakin some-alustoilla ja lehtikommentissa ihmetystä ja kiukkua. Se on kummallista, sillä tuo ajatus on sentään kiertänyt eri versioina kaikissa viime aikojen turvallisuuspoliittisissa dokumenteissa, viimeksi vuoden 2017 turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Se on yya-liturgian outo jakojäännös, ja outo siksi, että yya-sopimusta ei enää ole. Eikä Neuvostoliittoa”, Tarkka kirjoittaa kolumnissaan, joka on julkaistu hänen blogisivustollaan ja Etelä-Suomen Sanomissa.

Tarkka toteaa, että nyt kyseinen lause tarkoittaa ihan muuta kuin yya-vetoisena neuvostoaikana.

”Silloin se tarkoitti sitä, että Suomi voi omalla alueellaan joutua puolustamaan Neuvostoliittoa. Nykyisin tuo Suomen turvallisuusteksteissä toisteltu vakiolause tarkoittaa sitä, että Suomi valvoo koko valtioaluettaan, ja huolehtii siitä, että sen aluetta ei käytetä sotilaallisesti mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin Suomen koskemattomuuden puolustamiseen. Piste. Tästä toimesta vastaa Suomi, eikä mikään muu valtio. Piste.”

Hän pitää lauseen herättämää ”kauhistusta” ymmärrettävänä siltä kannalta, että yya-sopimus vahvisti Neuvostoliiton oikeuden loukata Suomen suvereniteettia valvomalla sen valtioalueeseen kuuluvan saariston sotilaallista tilaa.

”Suomi alistui siihen pidempään kuin reaalipoliittisesti olisi ollut pakko. Ne ajat ovat vaipuneet historian hämärään”, Tarkka kommentoi.

Hallitusohjelman kirjaus on huomioitu turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, ja Ilta-Sanomat kuvasi sitä pääkirjoituksessaan jopa ”Venäjän retoriikan myötäilyksi”. Lehti arvioi, että lause lienee kirjattu ohjelmaan Nato-pelkoisen Venäjän tyynnyttelemiseksi.

Tuore ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on selittänyt kirjausta eri tavalla.

”Minä lähden enemmän ajatuksesta, joka kuvaa Suomen puolustuspolitiikkaa: Suomi edelleen tämänkin hallitusohjelman kirjausten mukaan pitää huolta itsenäisestä puolustuksesta. Kun emme ole sotilasliittojen jäsen, puolustus jää meidän omaksi tehtäväksemme.Yksi puolustuksen tavoite on, että puolustus on niin vahva, että meidän aluettamme ei voi käyttää muiden suunnitelmiin. Vanhassa maailmassa se tarkoitti sotajoukkojen liikennettä, uudessa maailmassa se on myös hybridiuhkia vastaan”, hän sanoi Ylelle reilu viikko sitten.

Hallitusohjelman turpo-kirjauksia on muuten pidetty maltillisina ja edellisen hallituksen linjaa jatkavina. Ohjelmassa korostetaan muun muassa kansainvälisen puolustusyhteistyön tärkeyttä ja todetaan, että Suomi osallistuu Naton artikla 5 -harjoituksiin kumppanimaan roolissa sekä säilyttää mahdollisuuden Nato-jäsenyyden hakemiseen.

Lue myös:

Hallitusohjelmassa ”Venäjän retoriikan myötäilyä”? – Näin Pekka Haavisto selitti kirjauksen Ylellä

Näkökulma: Suomen Nato-oven sulkeminen olisi kammottava virhe