Suomen sotahistorian verisin yksittäinen päivä oli Isovihan aikainen helmikuinen päivä vuonna 1714. Näin arvioi historioitsija Teemu Keskisarja Helsingin kirjamessuilla. Suomelle karmivan ajan seurauksena Venäjä kuitenkin vakiinnutti suurvalta-asemansa Euroopassa.

– Yhdessä ainoassa talvipäivässä kuoli Napuen kylän lumisille pelloille pari tuhatta suomalaista, Keskisarja sanoi.

– Isoviha todella oli iso viha – Suomen historian raain sota monista ehdokkaista. Kyllä siinä vanha kansa on osunut asian ytimeen.

Raakuuksia eivät tuolloin rajoittaneet mitkään Geneven sopimukset ja Venäjän kidutuskomppaniat Keskisarjan mukaan sokaisivat ja paistoivat uunissa Pohjanmaan asukkaita. Miehiä oli kylissä enää niin vähän, että Keskisarja hämmästelee, kuinka suvut ylipäätään jatkuivat. Mutta kasakat ”auttoivat” raiskaamalla, hän murjaisee sarkastisesti.

– Toki Ruotsin suurvallan armeija oli äärimmäisen julmasti riehunut Saksanmaalla, Venäjällä, Puolassa ja Ukrainassa yli kymmenen vuotta ennen Isoavihaa. Mutta se tasapuolisuusnäkökulma tuskin vähääkään lohdutti Pohjanmaan asukkaita, Keskisarja sanoo.

400 000 asukkaan Suomesta myös vietiin jopa 30 000 naista ja lasta myytäväksi. Kyse oli aivan suoraan orjuudesta, Keskisarja toteaa ja väittää, että väkilukuun suhteutettuna Suomi kärsi orjuudesta pahimpina vuosina enemmän kuin yksikään Afrikan maa.

– Isoviha meinasi loppua siihen, että pahimmin kärsineiltä alueilta meinasivat loppua ihmiset, Keskisarja tokaisee.

Lopulta ”lopen uupuneen Ruotsin” oli solmittava rauha vuonna 1721. Tutkija Hanna Smith Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista kertoo, että rauhan solmiminen merkitsi uuden aikakauden alkua Venäjälle.

– Ratkaisu oli sillä tavalla merkittävä, että jos mietitään, mikä Venäjän rooli on ollut sitten tämän jälkeen Euroopan historiassa, niin tästä lähti Venäjän vahva suurvaltapolitiikka eteenpäin. Kansainvälisen politiikan tutkijat näkevät, että vuonna 1721 Venäjän suurvaltapolitiikka lähti liikkeelle, Smith sanoo.

Keskisarja yhtyy arvioon ja lisää, että toinen merkittävä asia Venäjän suurvalta-aseman vakiinnuttamisessa oli Pietarin kaupungin perustaminen. Se tapahtui Keskisarjan mukaan käytännössä Ruotsin maaperälle.

– Pietarin kaupungin perustamisen jälkeen Suomen ja Venäjän välinen suhde ei ikinä ollut enää entisensä, Keskisarja sanoo.

Lue myös: Suomen vaiettu historia: Pikkupoikia ja -tyttöjä vietiin luksusorjiksi