Kansanedustaja Hjallis Harkimo (liik) katsoo, että ulkomaalaistaustaisen työvoiman kohtelua täytyy kyetä valvomaan paremmin siivousalalla ja muun muassa rakennusalalla. Suomalaisen työelämän ”vielä isommat murheet ovat kuitenkin muualla”, Harkimo kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Hän viittaa viikonlopun kahteen keskusteluun: Helsingin Sanomat kertoi ulkomaalaistaustaisen työvoiman hyväksikäytöstä siivousalan yrityksissä, ja toisaalta keskustelua nostatti valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) ilmoitus työllisyystoimista syksyn budjettiriihessä.

”On äärimmäisen masentavaa kuunnella ay-liikkeen jyrkkiä puheenvuoroja siitä, ettei mitään muutoksia ole mahdollista tehdä työmarkkinoilla. Kaikista mahdollisista muutoksista on kuitenkin pakko alkaa puhua heti syksyllä. Eri asia on, missä vaiheessa niitä voidaan ottaa käyttöön”, Harkimo kirjoittaa.

Ay-liike tyrmäsi välittömästi heikennykset etuuksiin tai työehtoihin. Reaktio ei ole yllätys, kun esimerkiksi Marinin hallituksen kolmikantaisten työllisyystyöryhmien urakoinnin tulokset ovat jääneet vaisuiksi. Esillä ovat olleet muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus ja eläkeputken leikkaus.

”Hallituksen kolmikantaiset työryhmät ovat jo vuoden miettineet esityksiä työelämän uudistuksiin saamatta aikaan yhtään mitään. On aivan selvää, että tällä kokoonpanolla ei tule koskaan valmista. Katseet kääntyvät hallitukseen ja pääministeri Sanna Mariniin. Lakeja säätämällä nykyiset mallit on luotu ja vain lakeja säätämällä uudistukset saadaan voimaan. Hallituksen on tehtävä päätökset ilman työmarkkinatoimijoiden hyväksyntää”, Harkimo kirjoittaa.

”Ennuste ei ole häävi, kun pääministeri ennätti siivouskohun keskellä ajatella ääneen kanneoikeutta ammattiliitoille. Jos tähän mennään, syntyy mahdottomia juridisia koukeroita”, Harkimo epäilee.

Lue lisää hallituspoliitikkojen esiin nostamasta ammattiliittojen kanneoikeudesta:

Harkimon mukaan rakenneuudistusten malleja ei tarvitse hakea kauempaa kuin Ruotsista ja Saksasta.

”On oikeasti otollista, että [pääministeri Sanna] Marin on demari. Osa Saksan demareista ei vieläkään ole antanut puolueensa liittokanslerille Gerhard Schröderille anteeksi niitä työelämän uudistuksia, jotka hän ay-liikkeen voimakkaasta vastustuksesta huolimatta runnoi läpi. Kaduilla osoitti mieltään satoja tuhansia. Puolueen suosio kärsi tilapäisesti, mutta ilman muutoksia Saksa ei olisi niin voimakas Euroopan talousmahti kuin se nyt on”, Harkimo kirjoittaa.

”Syksy näyttää johdetaanko tätä maata Arkadianmäeltä vai Hakaniemestä.”

Vasemmistoliitto on jo kertonut, että puolue ei hyväksy ihmisten vähimmäisturvan, kuten toimeentulotuen, leikkaamista työllisyystoimena.

”On selvää, että hallituspuolueiden näkemykset tulevat eroamaan toisistaan. Kaikilla ei ole yhtä näkemystä eikä yhdellä kaikkia. Päätöksiin pitää silti pystyä. Sitä kutsutaan politiikaksi”, Harkimo sanoo.

LUE MYÖS: