HJK:n mestaruusetkot saivat viime lauantaina Espoossa ikäviä piirteitä HJK-fanien otettua väkivaltaisesti yhteen Honka-fanien kanssa. HJK-fanit ryntäsivät kentälle ja provosoivat tapahtumia. Nujakka oli valmis.

Järjestyksenvalvojilla ei ollut resursseja väkivaltaisten futishuligaanien taltuttamiseen. Vasta ratsupoliisin avulla tilanne saatiin rauhoitettua.

HJK lähetti tiistaina tiedotteen, jossa se pahoittelee tapahtunutta. Seura myös ilmoittaa, ettei rähinöitsijöille ole enää asiaa HJK:n peleihin:

”HJK on edelleen pahoillaan ja järkyttynyt Honka-HJK -ottelun jälkitapahtumista. Emme hyväksy väkivaltaa missään muodossa ja tuomitsemme kaiken väkivallan ja häiriökäyttäytymisen jalkapallo-otteluissa”.

”Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja tapahtuman järjestäneen seuran kanssa. Väkivaltaan ja hyökkäävään käyttäytymiseen syyllistyneet henkilöt on kyetty tunnistamaan, eivätkä he ole enää tervetulleita HJK:n otteluihin, mukaan lukien vierasottelut. Kielto on voimassa toistaiseksi”.

”Kiitämme kaikkia tapauksen selvittämiseen osallistuneita tahoja. Haluamme edistää positiivista, iloista ja kannustavaa jalkapallokulttuuria katsomoissa. Väkivalta ei kuulu jalkapalloon”.

Jalkapalloväkivalta ei ollut Suomessa ennen vuotta 2015 juuri ongelma. 2000-luvun alussa FC Jokereiden ryhmä yritti provosoida yhteenottoja, mutta touhu oli lähinnä säälittävää. Ministerinäkin myöhemmin toiminut Paavo Arhinmäki (Vasemmistoliitto) on tosin saanut selitellä toimintaansa FC Jokereiden faniryhmässä moneen otteeseen, eikä suinkaan aiheetta.

FC Jokereiden ohella FC Lahden kannattajatkin pääsivät silloin tällöin otsikoihin toilailujensa takia. Suurinta päänvaivaa heidän toimintansa tosin aiheutti FC Lahdelle, joka sai useasti maksaa järjestyshäiriöistä sakkoja.

Veikkausliigan avaustilaisuudessa 2014 HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti ei näyttänyt suhtautuvan kovinkaan huolestuneesti toimittajan kysymykseen, onko turvallisuus suomalaisissa jalkapallokatsomoissa huonontunut. Riihilahti kehotti kysymään asiasta turvallisuuspäälliköiltä.

Tuolloin Ruotsissa futisfani oli muutamaa päivää aiemmin puukotettu hengiltä. Suomi vaikutti silloin kuitenkin lintukodolta.

Vuotta myöhemmin HIFK pelasi Veikkausliigassa ja tilanne muuttui. 2015-17 pelatut Stadin derbyt olivat puitteiltaan hienoja tapahtumia, mutta molempien joukkueiden faniporukoiden ääriryhmät sortuivat ylilyönteihin. Töölön stadionin ulkopuolella oli pelottaviakin tilanteita.

Viime kauden jälkeen HIFK putosi. Tänä vuonna, kun Stadin derbyjä ei ollut, ei ollut juuri uutisia väkivallasta. Tai ei siis ollut ennen viime lauantaita.

HIFK saattaa palata 2019 pääsarjatasolle. Jos niin käy, pelataan Veikkausliigassa ensi kaudella useita pääkaupunkiseudun paikallispelejä.

Turvallisuusuhkia ei pidä aliarvioida. Riihilahtikin on HJK:ssa huomannut, että kansainvälisen jalkapallokulttuurin ikävämmät puolet ovat toden teolla rantautuneet Suomeen.