Kunta-alalle ei syntynyt ratkaisua vapuksi. Valtakunnansovittelijan toimisto kertoo Twitterissä, että valtakunnansovittelijan ratkaisuesitys kunta-alalle ei tullut hyväksytyksi. Näin kunta-alalle ei tullut uusia sopimuksia toukokuun alusta.

Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan kunta-alalle ei syntynyt sopimusta, koska esitys olisi heikentänyt hoitajien työehtoja.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn mukaan neuvottelujärjestö Sote eli Tehy ja Super kaatoivat kunta-alan työntekijän sovitteluratkaisun syntymisen. JUKO esittää nyt Kuntatyönantajalle neuvotteluja, joissa neuvottelujärjestö Sote ei ole mukana.

JUKO olisi JUKOn puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan ollut valmis hyväksymään valtakunnansovittelijan ratkaisuesityksen, vaikka se kaikilta osin ei vastannutkaan JUKOn tavoitteita.

JUKO haluaakin, että Kuntatyönantaja palaa neuvottelupöytään niiden järjestöjen kanssa, jotka ovat valmiita etsimään ratkaisua ja sopimaan.

Luukkaisen mukaan erillisratkaisu on mahdollinen, koska kunnallinen pääsopimus eli neuvottelumenettelyä koskeva sopimus on päättynyt Soten irtisanottua sen syksyllä.

”Vaadimme kuntatyönantajaa palaamaan neuvottelupöytään niiden järjestöjen kanssa, jotka ovat valmiita etsimään ratkaisua ja sopimaan. On kohtuutonta, jos työntekijät eivät pääse eroon kikystä, eivätkä saa edes yleisen linjan palkankorotuksia”, Luukkainen toteaa tiedotteessa.

JUKO tähdentää, että KT Kuntatyönantajat ei voi jättää koko kunta-alaa panttivangiksi sen vuoksi, että Tehy ja Super ovat hylänneet valtakunnansovittelijan esityksen kuntien yleiseksi virka- ja työehtosopimukseksi sekä pääsopimuksen uudistamiseksi.

Sopimusneuvotteluihin ja sovitteluun ovat osallistuneet JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty), Sote (Super, Tehy ja Suomen pelastusalan ammattilaiset) ja KT Kuntatyönantajat.

Kuntien noin 420 000 palkansaajan virka- ja työehtosopimuksista on neuvoteltu tammikuun puolivälistä lähtien. Heistä joka kolmas kuuluu JUKOn mukaan akavalaiseen liittoon ja on JUKOn sopimusten piirissä. Kuukausi sitten työehtokiistan osapuolet pyysivät vapaaehtoista sovittelua.

Vaikeat neuvottelut

Kunta-alan neuvottelut ovat olleet vaikeat. Myöhään maanantaina kerrottiin valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan tehneen ratkaisuehdotuksen neuvotteluissa. Ratkaisuehdotukseen saadaan osapuolten hallintojen vastaukset tänään päivällä.

Kunta-alan neuvottelut ovat olleet vaikeat. Eri osapuolilla on ollut paljon tavoitteita neuvotteluissa. Samalla kunta-alan neuvotteluja on käyty keskellä koronapandemiaa ja pahenevaa talouskriisiä. Tämä on aiheuttanut kasvavaa painetta ratkaisujen löytymiselle.

Yksi iso kysymys kunta-alan neuvotteluissa on ollut hoitajaliittojen Tehyn ja Superin vaatima sote-alan oma työehtosopimus. Kysymys sote-alan omasta työehtosopimuksesta ja sen mallista on hiertänyt kovasti myös palkansaajapuolen sisällä.

Koronapandemian aiheuttama talouskriisi on synkentynyt nopeasti. Asetelma olisi varmasti erittäin vaikea, jos kuntapuolen neuvottelut venyisivät nyt syksyyn. Voikin olla, että lähipäivinä haetaan vielä erilaisia vaihtoehtoja ratkaisun löytymiseen vielä kevään aikana ainakin jollakin kokoonpanolla.

Hoitajaliitot: Mahdoton hyväksyä

Hoitajaliitot Tehy ja SuPer toteavat yhteisessä tiedotteessa, että valtakunnansovittelijan ratkaisuesitys kunta-alan sopimukseksi heikentäisi hoitajien asemaa ja etuja sosiaali- ja terveysalalla ja varhaiskasvatuksessa.

”Yksikään hoitajien etua ajava järjestö ei voi hyväksyä tätä ratkaisua”, toteaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Hoitajaliittojen tiedotteen mukaan esitetyt palkankorotukset jäivät alle yleisen linjan. Kiky-tunnit poistuisivat lokakuussa, mutta ei ilman kustannuksia. Niiden poistumista korvattaisiin työnantajan eduksi niin, että muun muassa jaksotyöhön eli käytännössä hoitajille tulisi heikennyksiä ja ne tulisivat voimaan etupainotteisesti ennen kiky-tuntien poistumista jo 1. toukokuuta.

”Myös kikyn osalta esitys on siis yleistä linjaa heikompi”, hoitajien tiedotteessa todetaan.

Hoitajajärjestöjen yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut palkanlisä sille ryhmälle, jonka perusoikeuksia on rajoitettu ja työehtoja heikennetty koronakriisin poikkeusolojen aikana valmiuslailla. Monissa muissa maissa näin on jo toimittu. Puhutaan siis niin sanotusta ”koronalisästä”, josta on käyty julkisuudessakin keskustelua.

”Suomessa työantaja esittää koronakriisissä mahdollisuutta alentaa niiden hoitajien palkkaa, joita siirretään koronan aikana toisiin tehtäviin. Siirtojen kestoa esitetään myös pidennettäväksi nykyisestä kahdeksasta viikosta jopa 7,5 kuukauteen.”

Esityksen sisältämä pieni koronakorvaus olisi puolestaan maksettu vain erikoissairaanhoidossa ja vain työantajan määrittelemille henkilöille mukaan lukien lääkärit. Kaikki muut kuten vanhustenhoito kokonaisuudessaan olisi jätetty koronakorvauksen ulkopuolelle.

”Kokonaisuus on tyly koronakriisissä kamppaileville hoitajille. Kuten olen todennut, emme tee pakon edessä huonoa sopimusta – ja tämä on huono. Näillä eväillä Suomi myöskin häviää mennen tullen kansainvälisen kilvan hoitohenkilöstöstä”, sanoo Tehyn Rytkönen.

Pitkään tavoiteltu sote-alan oma sopimus jäi jälleen toteutumatta. Esitys sisälsi sote-alalle sopimuksen vasta nyt neuvotellun sopimuskauden jälkeen eli kolmen vuoden päähän, mutta kytkettynä nykyisen sopimusjärjestelmän alaisuuteen ja kunta-alan yleiseen palkkakehitykseen. Hoitajajärjestöjen mukaan sote-sopimuksesta sovittiin kertaalleen jo vuonna 2018, mutta sen valmistelu kaatui edellisen sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen myötä.

”Sote-sopimus otti itse asiassa takapakkia tässä esityksessä”, Rytkönen arvioi .

Lisäksi eräät sopimusjärjestelmää koskevat osuudet valtakunnansovittelijan esityksessä ovat hoitajien mukaan juridisesti mahdottomia, koska kuntatyönantajalla ei ole mandaattia tehdä nyt esitettyjä sitoumuksia tulevia maakuntia koskien.

Tehyllä ja SuPerilla on yli 130 000 jäsentä kunta-alalla. Järjestöt ovat valmiita jatkamaan neuvotteluja heidän työehdoistaan kuntatyönantajan kanssa mahdollisimman pian.

Työnantaja: Korotukset yleisen linjan mukaisia

KT Kuntatyönantajat pitää Sote ry:n toimintaa vastuuttomana ja lyhytnäköisenä. KT:n valtuuskunnan linjauksen mukaan KT olisi voinut hyväksyä sovittelijan ratkaisuesityksen, mutta vain siinä tapauksessa, että kaikki kunta-alan pääsopijajärjestöt olisivat hyväksyneet sen.

Työnantajan mukaan ratkaisuesitykseen sisältyivät muun muassa sote-henkilöstölle oma alakohtainen sopimus, kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) allekirjoituspöytäkirja palkantarkistuksineen ja muine määräyksineen sekä kiky-tuntien poistuminen ja korvaaminen muilla järjestelyillä.

Lisäksi esityksessä oli KT:n mukaan erillinen virka- ja työehtosopimus koronaepidemiaan liittyvän kertapalkkion maksamisesta sairaanhoitopiirien lähinnä teho-osastojen henkilöstölle.

Tarjotussa ratkaisussa palkankorotukset olivat aiemmin tällä neuvottelukierroksella syntyneen yleisen linjan mukaisia, KT kertoo. Sopimuskauden pituus oli 23 kuukautta.

KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen ja työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ovat pettyneitä ratkaisun kaatumiseen ja Sote ry:n toimintaan.

”Kuntatyönantaja oli näissäkin olosuhteissa valmis kantamaan vastuuta ja olisi tullut pitkälle vastaan järjestöjen sopimusoikeuksia koskevissa vaatimuksissa”, toteaa Lievonen.

”Kriisiolosuhteissa ja kuntatalouden syöksykierteessä kaikilta osapuolilta olisi voinut odottaa realiteettien tunnustamista, kriisitietoisuutta ja kompromissihalukkuutta”, Jalonen painottaa.

Koronaepidemia ja sen välittömät vaikutukset voivat kestää paljon aiemmin ennakoitua puolta vuotta kauemmin eikä sopimusratkaisua voi loputtomasti lykätä, KT huomauttaa.