Sosiaalisessa mediassa kiertävän huhun mukaan Suomessa saattaa pian tulla pulaa koronavirustestaukseen käytettävistä tarvikkeista.

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman kertoo Twitterissä, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS pyytää koronatestaukseen tarvikkeita Helsingin yliopistolta, koska tavarantoimittajalta niitä ei saa.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen myöntää ongelman.

”Lähinnä reagensseja ja laboratorion muovitavaraa, joista osa on loppu ja osassa parin viikon varasto. Ihan kriittinen tilanne ei näiden osalta vielä ole. Rajoittavat kuitenkin mahdollisuuksia lisätä testausta. Lisäämisessä voivat kohta tulla rajat vastaan, kun kaikki hamuavat samoja tarvikkeita. Siksi testaamisessa prioriteetit (sairaalaan tulevat potilaat) tärkeitä. Toistaiseksi vielä pärjätään”, hän vastaa Vestmanille.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

Keskustelussa nousee esiin myös valtioneuvoston rooli. Lasse Lehtosen mukaan HUS pystyy nostamaan testauksen määrää, jos ”valtioneuvostolla on toimittaa reagensseja ja muovitarvikkeita”.

”Onneksi pystymme HUSissa tekemään edes virusputket itse (säilytimme omavalmistuksen kriisitilanteiden varalta ja voimme nyt auttaa muita Suomen labroja)”, hän toteaa.

Lehtonen kommentoi Twitterissä myös Ylen tietoja, joiden mukaan terveydenhuollon henkilökunnan käyttämien suojavarusteiden saamisessa Suomeen on suuria ongelmia.

”Jos mediatiedot pitävät paikkansa, että varmuusvarastoissa on suojavarusteita "400 000 yksikköä", riittää se 100 000 hoitajan 2 päivän tarpeisiin. Ja epidemia on vasta alussa”, hän sanoo.

Koronavirus testaa Suomen huoltovarmuuden

HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo Ylelle, että toistaiseksi sairaanhoitopiirissä on pärjätty omalla materiaalivarastolla. Varusteiden riittävyyden takaamiseksi on kuitenkin tehty lukuisia toimenpiteitä.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Hannu Mikkola puolestaan sanoo suoraan, että koronavirus testaa Suomen huoltovarmuuden.

”Valtioneuvoston vuoden 2018 huoltovarmuuspäätöksessä todetaan, että huoltovarmuuden lähtökohtina ovat toimivat kansainväliset markkinat, monipuolinen teollinen ja muu tuotannollinen pohja, vakaa julkinen talous ja kilpailukykyinen kansantalous. Covid-19 haastaa nämä huoltovarmuuden pilarit. Pandemian ja sen pysäyttämistoimenpiteiden vuoksi syvenevä taantuma aiheuttaa ongelmia myös huoltovarmuuskriittisille yrityksille, julkiselle taloudelle ja laajemmin kansantaloudelle”, hän kirjoittaa tuoreessa katsauksessaan.

Lue myös:

Yhtenä huoltovarmuuden vakavimmista uhkakuvista pidetään kriisitilannetta, jossa kansakunnan kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti heikentynyt.

”Suomi on nyt tilanteessa, jossa tämä kyky on uhattuna pahemmin kuin koskaan sotien jälkeisenä aikana. Covid-19 vaikeuttaa globaalin logistiikan ja markkinoiden toimintaa, sulkee rajoja, haastaa kansainvälisen yhteistyön ja multilateraalin hallinnan sekä saattaa rampauttaa globaaleita, monimutkaisia ja hajaantuneita tuotanto- ja arvoketjuja”, Mikkola kommentoi.

Lue seuraavaksi:

Hän huomauttaa, että suomalaisen yhteiskunnan iskunkestävyydelle keskeiset päällekkäiset varajärjestelmät saatetaan kokea normaalioloissa taloudellisesti epäoptimaalisina ratkaisuina: optimoidut, kustannustehokkaat tuotanto- ja logistiikkajärjestelmät eivät yleensä sisällä kriittisten hyödykkeiden ja palveluiden turvaamiseen tarvittavaa toisteisuutta.

”Tulevaisuudessa tarvitsemme paitsi kotimaista huoltovarmuusosaamista ja varmuusvarastoja myös varajärjestelmiä, vaihtoehtoisia hankintalähteitä tai toimitusreittejä. Tehottomuuden hyväksyminen saattaa olla tarpeen toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi.”