Toimihenkilökeskusjärjestö STTK vaatii oppivelvollisuusiän nostamista yhdellä vuodella. Liiton ehdotuksen taustalla on huoli nuorista, 20–24-vuotiaista miehistä.

OECD:n selvitysten mukaan (pdf-tiedosto, sivu 359) vuonna 2015 Suomen nuorista miehistä 21,1 prosenttia ei ollut opinnoissa, työssä, eikä hae työtä. Kymmennen vuotta aiemmin luku oli 12,2 prosenttia. Luku on myös selvästi suurempi kuin saman ikäisillä naisilla, joiden vastaava osuus oli 15,4 prosenttia vuonna 2015.

STTK:n mukaan kasvu selittyy ennen kaikkea heikolla työllisyystilanteella, joka lisää työttömyyttä ja jota vähäinen koulutustausta edelleen vahvistaa. Liiton puheenjohtaja Antti Palola katsookin, että ”millään pienillä korjausliikkeillä” tilanteeseen ei saada muutosta. Siksi hän haluaakin nostaa oppivelvollisuusikää.

–Se on riittävän suuri ja vaikuttava uudistus, joka kyllä maksaa, mutta maksaa myös itsensä takaisin, kun syrjäytyminen vähenee. Tavoitteena on lisäksi oltava vähintään toisen asteen tutkinto jokaiselle ikäluokalle, Palola sanoo.

Yksiselitteistä oppivelvollisuusikää Suomessa ei ole. Useimman kohdalla oppivelvollisuus päättyy, kun peruskoulun oppimäärä tulee suoritetuksi. Oppivelvollisuus kuitenkin kestää 10 vuotta ja se alkaa sinä vuonna, kun koulukin alkaa eli yleensä 7-vuotiaana.

–Vailla koulutusta ja työpaikkaa olevan nuoren miehen ennuste on heikko. Luvassa on lyhyitä työsuhteita, matalia palkkoja ja terveysongelmia. Millään pienillä korjausliikkeillä asiat eivät kehity toivottuun suuntaan, Palola arvioi.