Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja ja Ruotsissa toimivan kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin erikoisasiantuntija Tarja Crobnerg on huolestunut Pohjoismaiden suhtautumisesta YK:n ajamaan ydinasekieltoon. Hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan kiellon jakavan Pohjolaa.

Entinen vihreä poliitikko on toiminut turvallisuusalalla useissa eri tehtävissä Euroopassa ja Pohjoismaissa. Tekniikan ja kauppatieteiden tohtori Cronberg myös julkaisi vastikään kirjan ydinaseista ja Iranista. Cronberg kirjoittaa, että hänen pohjoismainen identiteettinsä on kärsinyt kovan kolauksen.

– Kaikkina näinä vuosina olen ymmärtänyt, että Pohjoismaat kannattavat rauhaa ja aseidenriisuntaa. Tänä päivänä en ole siitä kuitenkaan enää varma, sillä jotain erikoista tapahtui äskettäin, Cronberg kirjoittaa blogissaan.

Cronberg viittaa blogissaan YK:n yleiskokoukseen, jossa yli 130 maata neuvottelivat ydinaseiden kieltosopimuksesta.

– Ruotsalaiset olivat konferenssisalissa, kun taas ulkopuolella tanskalaiset osallistuivat amerikkalaisten järjestämään protestiin. Nikki Haley, Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs, väitti ettei nyt ollut sopiva aika hyväksyä ydinasekieltoa. Norjalaiset, suomalaiset ja islantilaiset eivät olleet läsnä neuvottelusalissa eivätkä sen ulkopuolella.

Cronbergin mukaan YK:n yritys saada ydinasekielto voimaan on jakanut muuten niin yhtenäisesti aseidenriisunnan kannalla olevat Pohjoismaat.

–Kun yleiskokous lokakuun lopussa äänesti ydinasekieltoneuvottelujen aloittamisesta, useimmat ydinasemaat äänestivät liittolaisineen neuvotteluja vastaan. Näihin maihin lukeutuivat NATO-maat Norja, Tanska ja Islanti. Osa maista, mukaan lukien Suomi, pidättäytyi äänestämästä. Yllättäen näin tekivät myös Kiina, Intia ja Pakistan, jotka ovat kaikki ydinasemaita. Ruotsi, yksi ydinasekiellon alullepanijoista, äänesti neuvotteluiden puolesta ja osallistuikin niihin ainoana Pohjoismaana.

Cronberg arvioi, että Pohjoismaiden erilaiset lähestymistavat ydinasekieltoon näyttäisi juontuvan maiden erilaisista tavoista suhtautua Yhdysvaltoihin.

–Tanska on yksi Washingtonin lähimmistä liittolaisista, ja Tanska pommittikin Syyriaa Yhdysvaltain tukena. Tanskassa ei käydä juuri minkäänlaista keskustelua ydinaseista eikä aseidenriisunnasta. Sitä vastoin Norja kuitenkin oli maa, joka järjesti ensimmäisen konferenssin ydinaseiden humanitaarisista seurauksista ja on rahoittanut kansalaisyhteiskunnan aseistariisuntatoimintaa. Tästä huolimatta amerikkalaiset suostuttelivat Norjan äänestämään ydinaseneuvotteluja vastaan. Suomi ei ole Naton jäsen, mutta on sotilasliiton strateginen kumppani, joka pyrkii läheisiin suhteisiin Yhdysvaltojen kanssa.

Cronberg myöntää, että kieltoon liittyy haasteita eikä se hävittäisi ydinaseita tai ydinsodan riskejä ainakaan nopeasti. Hän kuitenkin korostaa kiellon symbolista merkitystä.

–Ydinasekielto merkitsisi sitä, että ydinaseet eivät olisi enää hyväksyttyjä. YK:n sopimus vahvistaisi ydinaseiden testaamisen kieltoa. Lisäksi ydinaseiden rahoituksen uudistaminen ja uusien ydinaseiden kehittäminen voisi loppua. YK:n osalta olisi korkea aika saada sopimus voimaan, sillä YK:n aseidenriisuntakonferenssi ei ole pystynyt sopimaan edes omasta esityslistastaan viimeisten 20 vuoden aikana!

Lue myös:

”Trumpin sormi punaisella napilla – tällaista vastuuta ei tulisi antaa kenellekään”

”Tuhannet ydinaseet välittömässä laukaisuvalmiudessa” – Tarja Cronberg kieltäisi ydinaseet lailla

Iranin sopimus syntyi – Arvio Ylellä: ”Historiallista, lopettaa vihamielisyydet”