Suomen väestörakenteen muutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutus on eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen Mauri Pekkarisen (kesk) mukaan dramaattinen.

”Koko maassa väki ikääntyy ennätysvauhtia. Kun osasta maata työikäinen väki muuttaa samanaikaisesti pois, on siellä syntymässä kestämätön tilanne. Sellainen, mitä Suomessa ei ole koettu koskaan ennen. Ei edes likimain”, hän totesi puheessaan keskustan Mikkelin kunnallisjärjestön 70-vuotisjuhlassa sunnuntaina.

Pekkarisen mukaan vielä vuosituhannen alussa heikoimpienkin seutukuntien vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaiden osuus työikäiseen väestöön eli yli 15-vuotiaisiin verrattuna) oli noin 30 prosenttia, kun se nuorekkaimmilla seuduilla oli noin 20 prosenttia.

”Vuoteen 2030 mennessä, merkittävässä osassa maata vanhushuoltosuhde on muuttumassa yli 75 prosentin, lähelle 100 prosenttia. Näillä alueilla siis yhtä työikäistä kohti on kohta yksi eläkeikäinen. Kun kaikilla työikäisillä ei ole työtä, yhtä työssä käyvää kohti voi alueella asua yli yksi eläkeikäinen”, Pekkarinen sanoo.

Pekkarisen mukaan seuraavan vaalikauden suuri tehtävä tulisi olla yhteiskunnallinen eheyttäminen.

”Se tarkoittaa toimia syrjäytymisen ja työttömyyden edelleen vähentämiseksi ja sosiaaliturvan parantamiseksi. Yhteiskunnallisen eheyttämisen nimissä on puututtava myös väestörakenteeltaan vääristyneiden alueiden ja siellä asuvien ihmisten työn ja palvelujen pelastamiseen”, hän linjaa.

Päävastuu asiassa on Pekkarisen mukaan valtiolla, sen kaikilla hallinnonaloilla, mutta osavastuu on myös EU:lla ja sen yli 50 miljardin euron vuotuisella koheesiorahoituksella.

”Kun Suomi lähettää nyt EU:n koheesiopolitiikan rahoitukseen kolme, saamme takaisin yhden. Uudella, vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella, vanhushuoltosuhteen ongelmiin on saatava radikaalisti enemmän myös EU-rahoitusta”, Pekkarinen vaatii.