Suomen huoltovarmuus on kriisitilanteita varten hyvässä kunnossa koronaviruksen takia julistetuissa poikkeusoloissa, ja ihmiset voivat olla asian suhteen luottavaisin mielin, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema.

”Huoltovarmuuden tilanne ei ole sinänsä kriisiytynyt mihinkään. Meillä on hyvät järjestelyt ja perinteisesti hyvä yhteistyö yritysten ja viranomaisten välillä. Varautumisen puolella on tehty paljon hyvää työtä, ja sen varaan on laskettava”, Lounema sanoo.

”Kuitenkin kun tilanne on maailmanlaajuisesti tämä, varautuminen ei poista sitä, ettei joitakin vaikutuksia meilläkin ajan mittaan näy. Tässä alussa on varmasti hämmennyksen jakso ja paljon kysymyksiä, joihin ei ole tarkkoja vastauksia. Nyt pitää vain pysyä rauhallisena ja noudattaa ohjeita, sillä jos lähtee keulimaan, siitä seuraa vain huonoa jälkeä.”

Louneman mukaan Suomen materiaalinen varautuminen poikkeustilanteita varten on kansainvälisesti verrattuna huippuluokkaa, sillä varastot on pidetty konservatiivisen suurina maantieteellisen aseman vuoksi. Varastoista löytyy esimerkiksi nestemäisiä polttoaineita, leipä- ja siemenviljaa sekä teollisuuden raaka-aineita lähinnä maanpuolustuksen tarpeisiin.

Vuonna 2013 leipäviljan varmuusvarastoja pienennettiin vuoden kulutusta vastaavasta määrästä puolen vuoden kulutusmäärään. Louneman mukaan muutos ei kuitenkaan ollut käytännössä valtavan suuri.

”Maailma on muuttunut niin, että tuotantoketjussa talouden toimijoilla on nykyisin paljon viljaa varastossa, joten maassa on vuoden viljat varastoituna joka tapauksessa”, Lounema sanoo.

”Millään varastoilla ei pystytä pitämään yhteiskuntaa käynnissä tuosta vain, vaan niillä pystytään ostamaan aikaa tietyillä tärkeillä sektoreilla, jotta ongelmat voidaan paikata.”

Vienti ja tuonti pyritään turvaamaan

Tällä hetkellä Huoltovarmuuskeskus pyrkii varmistamaan etenkin ulkomailta tulevien rahtikuljetusten toimivan pääsyn Suomeen.

”Tämä on nyt hankalaa esimerkiksi matkustaja-autolautoille, kun matkustajien kuljetus on sulanut pois, mutta lautat kuljettavat samaan aikaan rekkoja, mikä on tärkeää kuljetusta. Tätä katsomme parhaillaan, että miten vienti- ja tuontikuljetukset pyritään varmistamaan.”

Useat keskeiset Euroopan maat ovat sulkeneet rajojaan, mutta rajoitukset koskevat lähinnä matkustajaliikennettä. Rahtikuljetukset ovat toimineet toistaiseksi suhteellisen hyvin. Kauppaketjujen mukaan yksittäisten tuotteiden, kuten hedelmien, saatavuus voi vaikeutua esimerkiksi Italian ja Espanjan tuotantoon vaikuttavien kotikaranteenien vuoksi.

Lounema muistuttaa myös, että nykyisin tuotantoketjut ovat monimutkaisia, ja harvassa valmistuksessa koko ketju on Suomessa. Tämä myös tarkoittaa, että kaikkia tuotepuutteita ei ole yksinkertaista paikata ilman tuontia. Tämän takia maailmantalouden notkahdus aiheuttaa riskin. Matkustusrajoitteet voivat vaikeuttaa tuotantoa myös Suomessa.

”Esimerkiksi maatalouteen tarvitaan kohtapuoliin kausityöntekijöitä. Jos heitä ei pääse tänne tulemaan, silloin maataloudessa on siinä kohti ongelma.”

Sähköntuotannon tai tietoverkkojen alueilla ei Louneman mukaan ole ollut havaittavissa toimintavarmuuden heikentymistä.

Lounema toivoo, että poikkeustilanne lisää yritysten ja ihmisten tietoisuutta varautumisesta. Toisaalta varautumisen tärkeys on aiemmin hänen mukaansa tavannut unohtua nopeasti poikkeustilanteiden jälkeen, vaikka kriisien uhatessa omavaraisuus ja huoltovarmuus saavatkin kaikkien kannatuksen.

”Jotkut sanovat varastoissamme kiinni olevaa isoa tasetta laiskaksi pääomaksi, mutta tällaisen tilanteen ollessa päällä kukaan ei sano niin.”