Sdp:n kansanedustaja, terveystieteiden tohtori Merja Mäkisalo-Ropponen linjaa, että lopullisessa hoitajamitoitusta koskevassa lakiesityksessä on selvästi kerrottava, miten mitoitus lasketaan.

”Lopullisessa lakiesityksessä on selvästi sanottava, miten mitoitus lasketaan, sillä tällä hetkellä eri puolella Suomea on erilaisia laskentatapoja ja mitoitukset eivät ole vertailtavissa”, hän huomauttaa tiedotteessaan.

Mäkisalo-Ropposen mukaan on pidettävä huolta siitä, että työyhteisöissä on jokaisessa työvuorossa riittävästi henkilökuntaa laadukkaaseen hoitoon.

”Lisäksi vanhustenhoidon laadun tae on omahoitajuuden ja tiimityöskentelyn varmistaminen. Jatkuvasti vaihtuva henkilökunta ei mahdollista yksilöllistä ja toimintakykyä ylläpitävää hoitoa ja hoivaa”, hän sanoo.

LUE LISÄÄ:

Mäkisalo-Ropposen mielestä myönteistä lakiesityksessä on se, että välitön ja välillinen hoito- ja hoivatyö erotetaan toisistaan. Välillistä työtä olisi asukkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäinen, viikoittainen ja kuukausittainen siivous, ruoan valmistus ja sen laajamittainen lämmitys, sekä pyykki- ja kiinteistöhuolto.

”Välillistä työtä ei enää laskettaisi henkilöstömitoitukseen, mikä on muutos nykyiseen laskentamalliin. Myös yksikön vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollinen työ olisi välillistä työtä kuten nykyäänkin. Esimiesten tärkeimpiä tehtäviä on näyttöön perustuvan toiminnan ja osaamisen johtaminen, työn kehittäminen ja toiminnan laadun varmistaminen sekä henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen. Jos hän tekee tämän työn kunnolla, ei hänellä jää kovin paljon aikaa välittömään hoito- ja hoivatyöhön.”

Mäkisalo-Ropposen mukaan vanhustenhoidosta on luotava niin vetovoimainen ala, että ihmiset hakeutuvat sinne mielellään pidempiaikaisiin työsuhteisiin. Tämä edellyttää hänen mukaansa sitä, että työtä voi tehdä oman ammatti-identiteetin mukaisella tavalla, ilman jatkuvaa kiirettä.

”Myös tämä tulee ottaa vahvasti huomioon lainsäädäntöä muutettaessa.”

Hallitus julkaisi torstaina lakiluonnoksen, jonka mukaan iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa otetaan käyttöön sitova henkilöstön vähimmäismitoitus 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Henkilöstömitoitusta noudatettaisiin heti lain voimaan tullessa 1.8.2020, mutta poikkeuksin. Ehdoton takaraja koittaa 1.4.2023. Siitä alkaen henkilöstömitoitus ei enää saisi olla alle 0,7 työntekijää asiakasta kohti missään yksikössä.

LUE MYÖS: