Palkansaajien ammatillinen järjestäytyminen jatkaa laskuaan. Vuonna 2017 järjestäytymisaste laski jo alle 60 prosentin.

Vuonna 2017 miehistä vain runsaat puolet ja naisista kaksi kolmannesta kuului ammattiliittoon. Vuodesta 2013 järjestäytymisaste on laskenut viisi prosenttiyksikköä. Yksityisillä palvelualoilla järjestäytyminen on muita aloja vähäisempää.

Tiedot käyvät ilmi tutkija Lasse Ahtiaisen työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laatimasta tutkimuksesta.

Järjestäytymistä selvitettiin maaliskuussa 2017 keskusjärjestöihin kuuluville ammattiliitoille suunnatulla kyselyllä. Kyselylomake oli sama kuin aiemmissa tutkimuksissa ja siinä kysytään järjestäytymisen lisäksi myös liittojen jäsenrakennetta. Keskeistä järjestäytymisasteen selvittämisessä on edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten määrä, jonka osuus palkansaajien ja työttömien yhteismäärästä muodostaa järjestäytymisasteen.

Vuoden 2017 lopussa ammattiliitoissa oli kaikkiaan 2 043 000 jäsentä. Näistä 630 000 eli 30,8 prosenttia voidaan luokitella varsinaisen edunvalvonnan ulkopuolella oleviksi. Tähän sisältyvät eläkeläiset, opiskelijat, vapaajäsenet ja yrittäjät. Eläkeläisten osuus on noussut 1,1 prosenttia vuodesta 2013.

Edunvalvonnan piirissä olevia jäseniä oli vuoden 2017 lopussa 1 414 000 ja sen perusteella laskettu järjestäytymisaste on 59,4 prosenttia. Vuonna 2013 vastaava luku oli 64,5 prosenttia ja siten järjestäytymisaste on laskenut 5,1 prosenttiyksikköä.

Naiset ovat järjestäytyneet useammin kuin miehet. Naisten järjestäytymisaste oli vuonna 2017 66,4 ja miesten 52,3 prosenttia.

Miehillä järjestäytyminen on alentunut 6,1 ja naisilla 4,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2013. Julkisissa palveluissa järjestäytymisaste on 72,8, teollisuudessa 71,8 ja yksityisillä palvelualoilla selvästi pienin, 47,9 prosenttia. Järjestäytyminen on laskenut teollisuudessa yhdeksän, julkisilla palvelualoilla 3,5 ja yksityisissä palveluissa 3,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2013.

Tutkimus on jatkoa vuonna 1989 aloitetuille järjestäytymistutkimuksille. Ahtiainen on laatinut vastaavat tutkimukset vuosilta 2001, 2004, 2009 ja 2013. Nyt julkaistusta tutkimuksesta selviää, millaista järjestäytyminen on vuonna 2017 aiempiin tutkimuksiin verrattuna.