Kuluttajien on turha odottaa tulevina vuosina alennusta sähkön siirtohintoihin. Päinvastoin: sähkön siirtohintojen odotetaan nousevan 35–40 prosenttia vuoteen 2028 mennessä vuoden 2016 tasosta, käy ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamasta selvityksestä.

Sähkölaskujen hintarakenne ihmetyttää suomalaisia jo nykyisellään. Eduskunnassakin asiaa on kummasteltu, kun kansansanedustaja hämmästeli eduskunnassa mökin sähkölaskua, jossa sähkönkulutuksen hinta oli noin kolme euroa, mutta koko laskun summa oli 95 euroa – sähköyhtiön osuus verojen jälkeen noin 76 euroa. Lue tarkemmin: Sähkölasku 95 €, itse sähkön osuus 3 € – Ministeri sanoi suoraan: ”Valitettavasti joudumme maksamaan”

Helpotusta ei ole tulossa. Hintojen odotetun nousun syy on se, että sähköverkkoihin joudutaan tulevina vuosina investoimaan arviolta 9,5 miljardiin euroa. Summasta kolme miljardia johtuu tarpeesta parantaa sähköverkkojen toimintavarmuutta. Loppusumma koostuu verkkojen normaalista uusimistarpeesta.

Sähkönsiirtohintoihin vaikuttavia tekijöitä selvitellyt professori Jarmo Partanen ehdottaa, että sähköverkkojen uusimisen yhteydessä toteutettaisiin myös digi-infrastruktuurin investoinnit. Se säästäisi kustannuksia.

Hänen mukaansa kuituverkkojen ja sähkökaapeliverkkojen yhteisrakentamisella voidaan saavuttaa merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä.

Lue myös: Professori selvitti 77 sähköverkkoyhtiön hintaerot hallitukselle – Carunalle kaksi hintaa

Selvityksen vastaanottanut energia-asioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) muistutti, että uudet verkot eivät voi olla samanlaisia kuin 1950–70-luvuilla rakennetut verkot.

"Samalla, kun mittavia investointeja tehdään, pitää pitää huolta, että rakennetaan tulevaisuuden verkko. Tekniset valmiudet tähän ovat Suomessa olemassa", Tiilikainen sanoi.

Yhteisrakentaminen edellyttää yhteistyötä verkkoyhtiöiltä ja telealan yrityksiltä. Tiilikaisen mukaan asialla on kiire, sillä verkkoinvestoinnit ovat jo käynnissä.

Sähkömarkkinalaki vaatii sähköyhtiöitä maksamaan korvauksen asiakkaalle sähkökatkoksesta. Viitisen vuotta sitten säädetty lakimuutos käynnisti sähköjohtojen kaapeloinnit erityisesti haja-asutusalueilla. Se näkyi sähkön siirtohinnassa ja sähkölaskussa.

Poliitikoilla niskassa kaksi painetta

Kimmo Tiilikaisen mukaan poliitikot ovat kahden suuntaisten vaatimusten paineessa: kun myrsky tuhoaa verkon, on painetta saada parempaa toimitusvarmuutta. Mutta kun kaikki toimii moitteetta ja sähkölasku tulee maksuun, silloin vaaditaan halvempia hintoja.

Sähköyhtiöiden investointien tuottovaatimusta on toisaalta arvosteltu ylimitoitetuksi. Periaatteessa riskittömälle tai hyvin vähäriskiselle investoinneilla on 6,5 prosentin tuottovaatimus. Se on korkeampi kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa.

Partasen mukaan tuottoprosentteja ei voi suoraan vertailla maiden välillä. Tiilikaisen mukaan tuotto näyttää olevan riittävä, koska investoinnit ovat lähteneet reippaasti liikkeelle.

Ei ihmelääkkeitä

Partasen ehdotuksessa ei ole ihmelääkkeitä siirtohintojen kustannuspaineen helpottamiseksi.

Ehdotusten mukaan hintapainetta voitaisiin hillitä pidentämällä verkkoyhtiön tasausjaksoa. Nyt verkkoyhtiöt joutuvat kompensoimaan alituotot nelivuotisen valvontajakson aikana. Ehdotuksessa kompensointiaika pidentyisi kahden valvontajakson pituiseksi, jolloin kuluttajahintoihin ei tulisi niin jyrkkiä nousuja.

Partanen selvittäisi mahdollisuudet luopua sähköliittymien ylläpidosta sellaisissa tilanteissa, joissa liittymän sähkönkäyttö joko hyvin vähäistä tai sitä ei ole lainkaan. Toisin sanoen sähköyhtiö voisi irtisanoa liittymän.

Tiilikaisen mukaan sähkö on kriittinen tekijä, jonka merkitys digitalisaation ja hiilettömään yhteiskuntaa siirtymisen takia vain kasvaa.

Hänestä lainsäädännössä on selviä muutostarpeita, mutta tämä hallitus ei enää ehdi uusia esityksiä antaa. Tekninen valmistelutyö käynnistyy kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriössä.

Edellishallitus velvoitti sähköyhtiöt korvaamaan asiakkaille sähkökatkoksista johtuvia menetyksiä, kun katkos kestää tietyn ajan. Vakiokorvaus on 2000 euroa, jos asiakas on ollut ilman sähköä vähintään 12 tuntia.

Yhtiö joutuu palauttamaan verkkopalvelumaksusta tietyn prosenttisumman, joka on porrastettu sähkökatkoksen keston mukaan. Jos keskeytys jää 12 ja 24 tunnin väliin, korvaus on 10 prosenttia palvelumaksusta.

Korvausvelvollisuudella hallitus halusi kannustaa yhtiöitä siirtämään ilmassa olevan sähköjohdot maan alle kaapeleihin. Näin myrskytuulet eivät pääse kaatamaan puita sähköjohtojen päälle haja-asutusalueilla.

Investointibuumi nosti kuitenkin tuntuvasti asiakkaiden sähkönsiirtohintoja. Kovimmat korotukset nähtiin jokunen vuosi sitten, kun Caruna nosti sähkönsiirtohintoja kerralla 22–27 prosenttia sähkön verollisesta hinnasta laskettuna.

Siirtohintojen nousu nosti äläkän ja viranomainen määräsi korotuskatoksi 15 prosenttia.

LUE MYÖS:

Professori äimänä: Suomi teki sen taas – Miksi poliitikot myivät varman rahakoneen?

Sähkön säästäminen ei enää näy laskussa – kiinteät maksut jo jopa 57 % sähkölaskusta