Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen sanoo, että Esperi Caren tapaus osoittaa, kuinka heikolle perustalle sote-uudistus on Suomessa rakennettu. Hän viittaa sote-uudistuksen tavoitteena olevaan 10 prosentin kululeikkaukseen.

”Vanhusten hoivapalveluja koskevat paljastukset ovatkin monelle suomalaiselle olleet katkera herätys reaalitodellisuuteen. Jos palveluihin käytettävää rahamäärää leikataan, heikkenevät palvelut. Näin on viime vuosina jo käynyt perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen osalta. Jos julkisia palveluja kilpailutetaan ja ulkoistetaan yrityksille, eivät yritykset ehdoin tahdoin tee yhteiskunnan heikompia auttavaa sosiaalipolitiikkaa tai pyri ajamaan yleistä etua. Esperi Caren tapaus osoittaa, kuinka heikolle perustalle Sipilän hallituksen sote-uudistus on rakennettu”, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan .

Lehtonen nostaa esiin myös Yorkin yliopiston professorin Luigi Sicilianin Talouspolitiikan arviointineuvostolle kirjoittaman raportin, jonka mukaan julkinen ja yksityinen tuotanto on lähtökohtaisesti samalla viivalla tehokkuudessa.

”Olemassa oleva rajallinen aineisto Euroopan maista ei tue väitteitä systemaattisista eroista laadussa ja tehokkuudessa omistajuuden perusteella”, Siciliani kirjoittaa.

Saman havainnon toi viikolla julki sosiaali- ja terveysministeriön (STM) projektipäällikkö Anja Noro, joka on virkavapaalla THL:n tutkimusprofessorin tehtävistä. Noron mukaan vielä vuonna 2016 keskimääräinen henkilöstömitoitus oli yksityisellä puolella korkeampi kuin julkisella puolella. Yleisesti mitoitukset ovat nousseet, kun yksiköissä hoidetaan yhä huonokuntoisempia ihmisiä. Noro uskoo, että sekä julkisella että yksityisellä puolella painitaan saman ongelman kanssa. Lue lisää: Tutkija varoittaa tuomitsemasta yksityisiä hoivakoteja – julkisella puolella rämmitty jopa pahemmin

Lasse Lehtonen muistuttaa, että sote-uudistus mylläisi toteutuessaan paitsi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon ja rahoituksen, myös sote-palvelujen valvonnan.

Hallitus ehdottaa valtionhallinnon aluehallinnon eli aluehallintovirastojen lakkauttamista ja siirtämistä osaksi valtiovarainministeriön (VM) alle perustettavaa uutta Valtion lupa- ja valvontavirastoa Luovaa. Siihen yhdistettäisiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto Valvira. Lehtosen mukaan Suomesta tulisi näin ensimmäinen maailma maailmassa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa tehtäisiin rahaministeriön alaisuudessa.

Valtion aluehallinnon lakatessa perustettavien maakuntien tulisi lisäksi kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaa. Omavalvonnan pohjana olisivat eri tuottajien omavalvontasuunnitelmat, joiden toteutumista maakunta seuraisi.

Lehtosen mukaan keskeistä omavalvonnassa on sellaisen organisaatiokulttuurin kehittäminen, joka rohkaisee turvallisuus- ja laatuongelmien sekä niitä korjaavien toimien esiin tuomiseen.

”Nuo asiat tuntuvat vanhuspalvelujen tuottajien osalta kovin kaukaisille ainakin Esperi Caresta julkisuudessa olleiden tietojen osalta. Omavalvontaa tukevan organisaatiokulttuurin synnyttäminen vaatii joka tapauksessa vuosien systemaattisen työn ja tuota työtä tukevat resurssit - tarvittava organisaatiokulttuuri ei todellakaan synny vain lakeja säätämällä”, hän kommentoi.

Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen arvioi tällä viikolla, että jos sote-uudistus toteutuu hallituksen esittämällä tavalla, palvelutuottajien määrä lisääntyy ja resursseja valvontaan on lisättävä

”Tällä hetkellä kunnilla on velvollisuus valvoa alueellaan toimivia yksityisiä palvelun tuottajia. Valvontavastuu siirtyisi uudistuksen toteutuessa maakunnalle. Paikallistuntemuksen ohentuessa menetettäisiin jotakin ja toisaalta valvonnan keskittämisellä voitaisiin saavuttaa jotakin. Joka tapauksessa valvonta tulee uudessa mallissa vaatimaan nykyistä enemmän järjestäjän resursseja”, hän sanoi Kuntalehdelle.

Lasse Lehtonen ihmettelee, että maakuntauudistuksen kannattajat ovat kutenkin katsoneet kuntien sote-resurssien keskittämisen maakuntiin parantavan sekä valvontaa että hankintaosaamista.

”Itse olen hieman hämmästellyt puhetta hankintaosaamisen lisäämistarpeesta maakunnissa – hallituksen tavoitteenahan on siirtää sote-palveluita 1,4 miljardin euron arvosta asiakasseteleille eli kokonaan hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle. Valvontaa suorittaisivat silloin lähinnä hoivaa ja hoitoa tarvitsevat itse tai heidän omaisensa, jos siihen pystyvät”, hän huomauttaa.

Lehtonen uskoo tältä pohjalta, että todennäköinen seuraus sote- ja maakuntauudistuksesta olisi hallintobyrokratian kasvu.

”Jo pelkkä järjestäjän ja tuottajan erottaminen lisää käytännössä hallintoresurssien tarpeen käytännössä kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen nähden. Monituottajamallissa erilaisten sopimusten valvonta vaatisi sekin merkittävän uuden resurssin. Kaikki tuo on poissa varsinaisesta palvelutuotannosta. Valvontaan pitäisi jokaiseen 18 maakuntaan silloin löytää kunnon resurssi, sillä markkinaehtoiseen sote-toimintaan liittyy aidosti riskejä, joita on vaikea hallita nykyisellä valvontamekanismilla.”

Lue lisää:

Hoitaja avautuu hoivakotien karusta arjesta TE:lle: ”Asiakkaat ovat poissa silmistä, poissa mielestä”

Yksityiset hoivapalvelut korostuvat Avin valvontatilastoissa – Nyt alkavat tarkistukset 21 kunnassa

Nyt puhuu ministeri Mattila: Pelkkä hoitajamitoitus laissa ei riitä – rangaistukset käyttöön

Tutkija Esperi Caresta: ”Tulpat korvissa on vaikea kuulla, etenkin jos puhujalle työnnetään suukapula suuhun”