Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen pitää Pihlajalinnan hätkähdyttäväksi kuvailtua päätöstä vetäytyä valinnanvapauspilotista esimerkkinä markkinaehtoisen toiminnan riskeistä.

Pihlajalinna totesi heinäkuussa, että valinnanvapauspalveluihin hakeutuvat etenkin paljon palveluita käyttävät henkilöt, joten Jyväskylän kaupungin määrittelemä hinta ei kata toiminnasta aiheutuvia kuluja.

Lue lisää: Pihlajalinnan ”hätkähdyttävä ja outo” päätös hämmensi – Uusi sote-pomo Ylelle: ”Markkinatalous toimi”

”Käytännön esimerkki markkinaehtoisen toiminnan riskeistä saatiin, kun terveyspalveluyritys Pihlajalinna päätti vetäytyä Jyväskylän valinnanvapauspilotista, koska toiminta ei ollut sille kannattavaa. Pihlajalinnan taloudellinen tulos alkuvuoden 2018 osalta on tappiollinen, joten yritys markkinatalouden lakien mukaan pyrkii pääsemään eroon tappiollisista toiminnoistaan, joihin nyt sitten kuuluu mm. vastuu jyväskyläläisten potilaiden hoidosta”, Lehtonen toteaa Puheenvuoron blogissaan .

Lehtonen tuo esiin, että myös toisen ison terveysyrityksen, Pohjola Terveyden, omistajan OP Ryhmän on julkisuudessa väitetty muuttavan strategiaansa terveyspalveluiden suhteen. OP Ryhmä kiistää nämä spekulaatiot perusteettomina. Päivitys: Blogissa ja tässä artikkelissa väitettiin alun perin OP Ryhmän itse kertoneen strategianmuutoksesta, mikä ei pidä paikkaansa. Kyse on spekulaatioista, jotka OP kiistää.

Lehtonen katsoo edellä kerrotun tarkoittavan, että käytännössä Suomessa yksityisiä terveysmarkkinoita hallitsevat jatkossa kaksi suurta terveysyritystä eli Terveystalo ja Mehiläinen.

”Olemme päätymässä duopoliin vähän vähittäiskaupan tapaan. Molemmat terveysyritykset ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan yritysostoin, sillä esimerkiksi Kelan korvaamien yksityislääkärikäyntien määrä on viime vuosina kokonaisuutena vähentynyt. Yritysostojen kannattavuuden takana taas on ollut alhainen korkotaso ja lainarahan suhteellisen helppo saatavuus, kun terveydenhuoltoa yleisesti pidetään ns. vähäriskisenä toimialana”, hän kommentoi.

”Moni pieni toimija joutuisi käytännössä poistumaan markkinoilta”

Lehtonen varoittaa, että jo nyt on pelättävissä, että hallituksen sote-mallin pyrkimykset tuoda kilpailua terveydenhuoltoon eivät toimisi kovin hyvin, vaan todellista kilpailua yritysten välillä esiintyisi vain joissain kasvukeskuksissa.

”Moni pieni toimija joutuisi myös uudistuksen toteutuessa käytännössä poistumaan markkinoilta, koska sote-lainsäädännön vaatimukset ylittäisivät niiden riskinkantokyvyn”, hän ennakoi.

Lehtosen mukaan Suomessa julkisen terveydenhuollon rinnalla vuosikymmenten ajan toiminut sairausvakuutuskorvauksin rahoitettu yksityisten terveyspalvelutuottajien järjestelmä on taannut pienyrittäjille helpon markkinoille pääsyn.

Kela-korvauksia kohdentamalla on hänen mukaansa myös varsin helppo ohjata palvelujärjestelmää, sillä korvauksia nostamalla tai laskemalla voidaan rahoitusta ohjata sinne, missä on merkittäviä terveystarpeita.

”Sipilän hallituksen tarkoituksena on nyt osana sote-uudistusta poistaa terveyspalvelujen sairausvakuutuskorvaukset. Olisiko kuitenkin helpompaa edistää kilpailua ja valinnanvapautta terveydenhuollossa nostamalla yleislääkärikäyntien sairausvakuutuskorvaukset lähelle niiden todellisia kustannuksia, kuin luottaa siihen, että parin terveysyrityksen duopoli tuottaisi sote-esityksen monimutkaisessa valinnanvapausmallissa kustannusvaikuttavaa terveydenhuoltoa”, Lehtonen kysyy.

Pihlajalinna kehittäisi valinnanvapautta

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen perusteli yhtiön osavuosikatsauksessa viime viikolla, että yhtiö vetäytyy Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta, koska kaupungin määrittelemä kapitaatiokorvaus ei kata kustannuksia, joten kokeilu on ollut tappiollinen.

Aaltosen mukaan eri puolilla Suomea käynnissä olevissa valinnanvapauskokeiluissa on erilaiset kapitaatiokorvausperusteet, ja kokeiluihin sisältyvät palvelut poikkeavat toisistaan. Pihlajalinna jatkaa Tampereen ja Hämeenlinnan valinnanvapauskokeiluissa.

”Sote-uudistukselle on edelleen vahva tarve ja se kannattaa toteuttaa, vaikka ehdotetussa mallissa on vikoja. Mallia pitää joka tapauksessa arvioida ja kehittää kokemusten karttuessa. Valmistaudumme sote-uudistukseen erityisesti maantieteellisellä laajentumisella, mutta strategiamme ja kasvumme eivät ole riippuvaisia sote-uudistuksesta”, hän sanoi.

Aaltosen mukaan sote-uudistus nopeuttaisi perustason hoitoon pääsyä ja parantaisi palveluiden laatua.

”Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen riippuisi vahvasti maakuntien kyvystä ja halusta käyttää niille annettuja mahdollisuuksia eli kiinteää korvausta, suoriteperusteista osuutta ja kannustimia.”

Valinnanvapautta kannattaisi Aaltosen mielestä kehittää siten, että sote-keskusten palveluntuottajille annettaisiin velvollisuus ja mahdollisuus ottaa laajempi vastuu asiakkaista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito.

”Tämän voisi toteuttaa siten, että sote-keskuksiin tuotaisiin useiden lääketieteen erikoisalojen palveluja. Näin asiakas saisi avun yhdestä paikasta ja samalla vältettäisiin hoitopolun pirstaloituminen, turhat läheteketjut ja tarpeeton byrokratia”, hän ehdottaa.

Sote-uudistuksen valinnanvapausesitys on yhä eduskunnan käsittelyssä ja siitä on määrä äänestää syyskaudella. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallitusryhmien tavoitteena on saada sote-uudistus valiokunnassa pakettiin vielä syyskuun aikana.

Lue myös: Hallituksessa uusi sote-tavoite syyskuulle – Oppositiosta heti vastaus: ”Suhtaudun aika kriittisesti”

Päivitys 27.8. klo 12.44 ja 14.30: uutista korjattu OP Ryhmää koskevien väitteiden osalta.