Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) erityisavustaja Petteri Leino (sin) jatkaa keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Puheenvuoron blogissaan . Leino korostaa meneillään olevan HX-hankkeen tärkeyttä ja kuvailee hanketta Suomen tärkeimmäksi puolustusmateriaalihankinnaksi.

” Sen myötä ratkaistaan Suomen ilmapuolustuksen tulevaisuus. Nykyisten hävittäjien suorituskyky on verrannollinen naapurimaissa käytössä oleviin kalustoihin ja Hornetien myötä Suomi on saavuttanut ilma-aseelle sellaiset suorituskyvyt, joita sillä ei ole ollut koskaan aiemmin historiansa aikana. Hornetien seuraajan on turvattava näiden kykyjen säilyminen, muutoin Suomi antaa merkittävän etumatkan mahdolliselle vastustajalle”, hän kirjoittaa.

Erityisesti vasemmisto on suhtautunut HX-hankkeeseen kriittisesti ja vaatinut erityisesti hankittavien hävittäjien määrästä eduskuntatason keskustelua.

Lue myös:

Li Anderssonilta suorat sanat kuumentuneesta hävittäjäkeskustelusta: ”Mikä länsimainen demokratia Suomi muka on”

Vääntö Suomen hävittäjähankinnoista jatkuu – ”Ei tarvitse olla kummoisella järjellä varustettu, kun ymmärtää kenen etua se edistää”

”HX-hanke on erittäin helppoa tyriä poliittisesti. Tästä maailmalla on useita surkeita esimerkkejä. Hankkeen epäonnistuminen ei ole suomalaisten etu. Siitä hyötyy ainoastaan se, jolla saattaa olla ikäviä ajatuksia meitä kohtaan”, Leino kommentoi.

Hän vastaa samalla myös Iltalehden lauantaiseen artikkeliin, jossa pohdittiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön maanpuolustuskurssin avajaisissa marraskuun alussa pitämää puhetta. Iltalehden mukaan Niinistö teki puheessaan ”lähes u-käännöksen tähänastiseen politiikkaansa” sanoessaan, että Suomi ei anna aluettaan käytettäväksi vihamielisiin tarkoituksiin kolmansia osapuolia kohtaan.

Iltalehden tavoin myös Leino huomauttaa, että etenkin sdp:n ajattelussa Venäjä saattaa nähdä Suomen puolustuksen ”vihamielisenä”, koska Suomi varautuu ottamaan vastaan ulkopuolista apua.

”Ajatuskin siitä, että Suomen puolustusta rakennettaisiin vihamielisiin tarkoituksiin tai suoraan sotilaalliseen offensiiviin vaikkapa Venäjää vastaan, on järjetön. Meidän kansantaloudella ei ole mahdollisuuksia kilpailla maailmassa kolmanneksi eniten sotilaallisiin suorituskykyihin rahaa käyttävän suurvallan kanssa”, Leino kommentoi.

Hän linjaa, että vaikka Suomi ei kilpaile sotilaallisilla suorituskyvyillä, niin uskottavaa sotilaallista puolustusta pidetään yllä.

”Sen lähtökohta on, että paha on tulla meiltä mitään ottamaan. Jos yrität, niin Suomen leijonan tassun raapaisu tuntuu.”

Suomen uskottava puolustuskyky turvaa Leinon mukaan ensi sijassa vahvaan kansalaisten maanpuolustustahtoon sekä kansallisiin sotilaallisiin suorituskykyihin.

”Näistä tärkeimmät ovat yleiseen asevelvollisuuteen perustuva suuret sodan ajan joukot ja niille laaja reservi, alueellinen puolustusjärjestelmä sekä eurooppalaisittain kohtuullisen moderni ja runsas sotamateriaali. Näiden kolmen perusperiaatteen tukena on viime vuosina kehitetty kansainvälinen puolustusyhteistyö kahden-, kolmen- ja monen välisesti läntisten kumppanien kanssa.”

Leino korostaa, että sotilasliittoon kuulumattomalle Suomelle on ratkaisevan tärkeää, että meillä on samaan arvoyhteisöön kuuluvia ystävällismielisiä maita ja ne maat ovat tarvittaessa valmiita antamaan myös sotilaallista apua, jos Suomi joutuu sotilaallisen uhan tai toimien kohteeksi.

”Tällaisen avun saaminen edellyttää, että me olemme itse valmiita auttamaan samoihin sopimuksiin sidottuja maita, heidän pyytäessä apua.”

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu linjasi lauantaina, että Suomen tulee jatkaa nykyistä puolustusyhteistyöhön perustuvaa linjaansa. Hän ennakoi samalla suurvaltajännitteiden nousevan.

”Suurvaltajännitteet nousevat, ja Venäjän politiikka ei muuttune yhtään meille paremmaksi. Puolueissa pitäisi nyt pitää pää kylmänä, ja jatkaa erittäin perusteltua puolustusyhteistyöhön nojaavaa linjaa”, Pesu kirjoitti Twitterissä.

Lue tarkemmin: Tutkija: ”Suurvaltajännitteet nousevat – puolueissa pitäisi nyt pitää pää kylmänä”