Ihmiskunnan on jonain päivänä pakko suunnata uusille planeetoille, katsoo apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta. Elämä maapallolla on käymässä ahtaaksi ja kilpailu luonnonvaroista kiihtyy.

Viiden miljardin vuoden kuluttua Aurinko joka tapauksessa kärventää maapallon, vaikka esimerkiksi ilmaston lämpeneminen saataisiinkin joskus vielä hidastumaan tai jopa pysähtymään.

– Ihmiskunnan pitää jonain päivänä väistämättä suunnata kohta uusia planeettoja. Euroopan ja Yhdysvaltain avaruusjärjestöt suunnittelevat miehitettyjä lentoja ja tukikohtia Kuuhun ja Marsiin. Suomalainen keksintö, sähköpurje, saattaa tulevaisuudessa mullistaa avaruudessa liikkumisen, Kilpua sanoo tiedotteessa.

– Lisäksi elämän löytyminen Maan ulkopuolelta olisi varmasti yksi tämän hetken suurimpia tieteellisiä läpimurtoja. Eksoplaneettatutkimus on tällä hetkellä todella kuuma aihe. Ensi vuoden lopulla laukaistaan Hubblen seuraaja James Webb -teleskooppi. Se tutkii eksoplaneettojen ilmakehiä ja etsii sieltä merkkejä elämästä.

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa pohditaan Maan ulkopuolista elämää keskustelutilaisuuksissa tänä tiistaina ja keskiviikkona alkaen kello 16.30. Keskustelutilaisuuksissa alustavat astrobiologi Kirsi Lehto, tähtitieteilijä ja tietokirjailija Hannu Karttunen, radiohavaintoekspertti Merja Tornikoski, Suomen ensimmäisten nanosatelliittien ”isä” Jaan Praks, Mars-tutkija Timo Nikkanen, avaruusmatkojen startup-yrityksen Space Nationin perustaja ja toimitusjohtaja Kalle Vähä-Jaakkola ja sähköpurjeen keksijä Pekka Janhunen.

Keskiviikkona paikalla käy myös tähtitieteilijä Didier Queloz, joka oli mukana löytämässä seitsemää maankaltaista planeettaa punaisen kääpiötähden elämänvyöhykkeeltä.