Vihreiden mukaan päästöt on käännettävä hyvin nopeaan laskuun, ja 2030-luvulla Suomen pitää jo sitoa ilmakehästä enemmän hiiltä kuin sinne päästetään. Samalla globaalia materiaalien kulutusta tulee leikata lähes puoleen nykyisestä tasosta ja suojella luonnon monimuotoisuutta suojella sekä huolehtia eläinten hyvinvoinnista.

Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi sunnuntaina reilun muutoksen ohjelman, joka on puolueen suunnitelma päästöjen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi ja hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentamiseksi.

”Hyvinvointimme on saatava kestävälle pohjalle ja päästöt on saatava laskuun. Me voimme tehdä muutoksen suunnitelmallisesti ja oikeudenmukaisesti niin, että kukaan ei tipu kelkasta ja ihmisten elämänlaatu paranee. Siitä reilussa muutoksessa on kyse”, vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.

Lue myös:

”Ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat pahiten haavoittuvassa asemassa oleviin. Kaikkein epäreiluinta olisi jättää välttämättömät ilmastotoimet tekemättä. Meidän poliitikkojen tehtävä on miettiä, miten toimet toteutetaan reilusti”, hän jatkaa.

Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomelan mukaan ympäristöhaittoja ei ole Suomessa hinnoiteltu oikein.

”Tällä hetkellä on liian halpaa käyttää neitseellisiä raaka-aineita ja tuhlata energiaa. On kannattavampaa ylikuluttaa kuin korjata ja kierrättää. Yritykset eivät saa kilpailuetua vastuullisuudesta vaan vastuuttomuudesta. Reilua olisi, että päästöjen ja ympäristöhaittojen aiheuttaja maksaa aiheuttamastaan haitasta esimerkiksi päästökaupan tai ympäristöverojen kautta”, hän kommentoi.

Lue myös:

Vihreät korostaa, että päästö- ja ympäristöverojen korotuksista johtuvaa kustannusten nousua on tärkeä kompensoida etenkin pienituloisille työn verotusta alentamalla ja tulonsiirroilla, jottei yhdenkään ihmisen tilanne käy kestämättömäksi.

”Yksi tapa kompensoida päästöverojen korotuksia on hiiliosinko, jolla verotuotot jaetaan takaisin ihmisille kuukausittaisina tasasummina. Näin pienituloisten asema ei vaikeudu”, Suomela sanoo.

Suomelan mukaan paikallisilla reilun siirtymän sopimuksilla työntekijät, työnantajat, valtio, kunta ja muut toimijat voivat sopia yhdessä hallituista siirtymäratkaisuista, joilla tuetaan uudelleenkoulutusta, työllistymistä, alueiden elinvoimaa ja kestäviä elinkeinoja. EU:n reilun siirtymän rahaston ja kansallisen ilmastorahaston lisäksi niitä voidaan rahoittaa alue- ja alakohtaisista reilun siirtymän rahastoista.

Lue seuraavaksi: