Suomalaisnuorista yli 90 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia, kertoo tiistaina julkaistu Nuorisobarometri. Selvityksen huolestuttavampiin havaintoihin kuuluu sen sijaan nuorten eriarvoisuus sekä koulussa tapahtuvassa että koulun ulkopuolisessa oppimisessa.

Matalan koulutustason ja huono-osaisuuden tiedetään usein periytyvän vanhemmilta lapsille. Nuorisobarometri vahvistaa tätä käsitystä, mutta tuo lisäksi esiin, että taloudellinen sekä koulutuksellinen eriarvoisuus seuraa myös vapaa-ajalle.

– Merkille pantavaa on, että koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminenkaan ei toteudu tasa-arvoisesti: ilman opiskelupaikkaa ja toisen asteen tutkintoa olevat eivät osallistu vapaa-ajalla tapahtuvaan ohjattuun opiskeluun, kuten järjestöjen tai opistojen tarjoamaan koulutukseen. Oppiminen kasautuu koulutettujen vanhempien lapsille niin koulussa kuin sen ulkopuolella, Nuorisotutkimusseura toteaa tiedotteessaan.

Barometrissa nuorilta kysyttiin, kuinka paljon nuoret kokevat oppineensa erilaisia taitoja koulun ulkopuolella.

– Korkeakoulutettujen [vanhempien] lapset kokevat oppineensa koulussa merkitsevästi muita enemmän niin yleissivistystä, kielitaitoa, ympäristötietoisuutta, kriittistä ajattelua kuin ongelmanratkaisukykyäkin. Vielä kiintoisampi havainto lienee se, että vanhempien koulutustason mukaiset erot ovat vähintään yhtä suuria koulun ulkopuolella kuin koulussa tapahtuvassa oppimisessa, barometrissa todetaan.

Nuoret itse ”kokevat monet lapsuudenkodin koulutuspääomiin kytkeytyvistä asioista hyvin tärkeiksi elämässä pärjäämisen kannalta”.

Lisäksi barometrissa nousi esiin nuorten taloudellinen eriarvoisuus. Taloudelliset esteet voivat kaventaa nuoren mahdollisuuksia päättää opiskelualastaan tai -paikastaan.

– Nuorisobarometrin tulokset taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksista nuorten koulutusvalintoihin ovat karua luettavaa. Taloudelliset syyt vaikuttavat esimerkiksi nuorten tekemiin opiskelupaikkapäätöksiin tai saavat heidät viivyttämään valmistumistaan. Vastaajista 17 prosenttia kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi, Nuorisotutkimusseura tiedottaa.

Tutkintoon johtavan koulutuksen joskus keskeyttäneistä Nuorisobarometrin vastaajista lähes neljännes kertoi, että opintojen keskeyttämisen syynä oli ainakin vähäisessä määrin ollut rahan puute. Peräti 11 prosenttia keskeyttäneistä kertoi, että rahan puute oli vaikuttanut keskeyttämiseen erittäin paljon tai melko paljon.