Kyberturvallisuuden professori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll sanoo, että kun arvioidaan uhkakuvia ja suomalaisten turvallisuutta, on välttämätöntä huomioida ympäristökysymykset niiden suorine ja epäsuorine vaikutuksineen.

”Ilmastonmuutoksen eteneminen haastaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä myös suomalaisten turvallisuutta”, hän kirjoittaa IL-blogissaan.

Limnéll muistuttaa Maailman talousfoorumin tämän vuoden globaalista riskiarviosta, jossa ympäristöasiat ja luonnonilmiöt ovat vahvasti esillä. Todennäköisimpien uhkien TOP 5 -listalla on kolme luontoon ja ympäristöön liittyvää uhkaa. Limnéllin mukaan painoarvo on edellisvuosien raportteihin verrattuna noussut, ja kasvanee edelleen tulevina vuosina.

Lue myös: Sisäministeri Maria Ohisalo: Nuorten ilmastoviesti on ”vavahduttava” – Päättäjien reagoitava

”On selvää, että ilmastopolitiikka pitää kytkeä eri aikajänteillä tehtäviin turvallisuuspoliittisiin arvioihin ja päätöksiin. Maailman maiden hallituksilta vaaditaan nyt yhteistyötä ympäristöriskeihin vastaamiseen. Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä tämä näyttää olevan haasteellista. Vaikka ilmastoturvallisuuden vaikutuksista kiistellään, on ilmastonmuutoksella monia suoria ja epäsuoria turvallisuusvaikutuksia vesikriiseineen, jäätiköiden sulamisineen ja muuttoliikkeineen. Kaikkia vaikutuksia on vaikea edes kunnolla ennakoida”, Limnéll kommentoi.

Hän muistuttaa arvioista, joiden mukaan jopa yli miljardia ihmistä uhkaa joutuminen pakolaiseksi ilmaston lämpenemisen vuoksi.

”Jo tämä arvio osoittaa miten mittavia vaikutuksia ilmastoturvallisuudella voi olla koko maapallon ja kansainvälisen järjestelmän vakauteen. Ympäristöuhkat asettavat toteutuessaan kyseenalaiseksi koko kansainvälisen järjestelmämme olemassaolon. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu onkin siksi myös turvallisuuspolitiikkaa, ja se on kytkettävä osaksi vastuullista kansainvälistä politiikkaa.”

Limnéll jatkaa toteamalla, että ilmastonmuutos moninkertaistaa riskejä konfliktien syntyyn ja pakotettuun muuttoliikkeeseen.

”Esimerkiksi Syyrian sodan puhkeaminen tapahtui samaan aikaan maatalouden edellytyksiä rapauttaneen kuivuuden kanssa. Toki myös vastaväitteitä näistä yhteyksistä esiintyy. Voi kuitenkin todeta, että jollei ilmastonmuutosta saada hillittyä edes siedettävälle tasolle, edessä on vielä merkittäviä uhkia laajojen alueiden peittyessä veden alle tai käydessä yksinkertaisesti elinkelvottomiksi suurelle osalle maailman väestöstä. On vaikea nähdä, kuinka tällainen kehitys ei johtaisi uusiin yhteiskunnallisiin jännitteisiin tai kärjistäisi nykyisiä. ”

Suomessa asian pohdinta on Limnéllin mukaan jäänyt toistaiseksi vähälle.

”Ilmastonmuutoksen seurauksena erilaiset sään ääri-ilmiöt yleistyvät, lämpötilat myös Suomessa nousevat, sademäärät ja tulvat kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja routaa on aiempaa vähemmän. Itämeren pinta nousee ja jääpeite kutistuu. Suomen osalta ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset voivat kuitenkin jäädä hallittaviksi tai osin jopa hyödyllisiksi. Kansainvälisestä kaupasta ja kanssakäymisestä riippuvainen Suomi ei kuitenkaan voi olla huomioimatta niitä riskejä, joita ilmastonmuutos maailman mittakaavassa aiheuttaa”, hän toteaa.

Lue myös:

EVA:n kysely: Enemmistö suomalaisista valmiita tinkimään elintasostaan ympäristön hyväksi – mutta autoilussa ja lihansyönnissä tulee raja vastaan

Tutkijatohtorilta viesti suomalaisille: ”Huoneenlämpö max +20°C, vietä autottomia päiviä, kokeile fleksitarismia – yksilöiden pitää muuttaa elämäntapojaan”

Nyt tuli järisyttävä lista kaikille suomalaisille: Kasvissyönti, pienempi asunto, kaikki vapaa-ajan matkat julkisilla – ”Suuria muutoksia kaikkiin arjen tapoihin”