Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi

EU:n tuoretta ilmastopakettia ruodittiin pitkään lauantaina Porvoossa euroedustaja Lasse Lehtisen (sd.) johtamassa paneelikeskustelussa. EU:n merkityksestä Suomelle keskustelivat kansanedustajat Eero Heinäluoma (sd.) ja Liisa Jaakonsaari (sd.), MTK:n entinen puheenjohtaja ja euroehdokas Esa Härmälä (kesk.) sekä historioitsija Pilvi Torsti.

Keskustelijat olivat tyytyväisiä EU:n saavuttamaan ilmastopakettiin. Paketin seuraukset kuitenkin pohdituttivat.

- Tämän [ilmastopaketin] seurauksena tämän päivän sukupolvi saa vähän huonomman elintason. Vastineeksi lapsillamme on parempi maailma, tiivisti Heinäluoma ilmastopaketin ydinsisällön.

Heinäluoman mielestä on kuitenkin edullisempaa, että paketti sovittiin nyt kuin että se olisi tehty 30 vuoden päästä. Ilman EU:ta ilmastotalkoot myöhästyisivät Heinäluoman mielestä 10-20 vuotta.

- Iso juttu oli mielestäni se, että tästä 20 prosentin vähennystavoitteesta ei tingitty talouskriisistä huolimatta, Heinäluoma sanoi.

”Raskas teollisuus ei päässyt kuin koira veräjästä”

Esa Härmälän mielestä Suomi hoiti hommansa hyvin Brysselissä. Härmälä peräänkuulutti lisää kilpailua energiamarkkinoille.

- Suuret teollisuusyritykset eivät käytännössä pysty kilpailuttamaan maakaasuyrityksiä samalla tavalla, kuin kuluttajat voivat kilpailuttaa sähköyhtiöitä. Edellytykset tähän ovat silti olemassa, Härmälä kritisoi.

Härmälä myönsi, ettei ole päästökaupan ystävä ja huomautti, että raskas teollisuus ei päässyt kuin koira veräjästä, vaikka sellainen kuva on jossain määrin annettu.

- Vapaat päästöoikeudet saatiin vain tietylle tasolle asti, joten kyllä se tulee yrityksille maksamaan. Tässä testataan Euroopan kilpailukyky. Mielestäni se oli uskaliasta tässä taloustilanteessa, Härmälä sanoi.

Liisa Jaakonsaaren mielestä ilmastosopu oli hyvä kompromissi.

- Jos olisi otettu tiukka linja, työpaikat katoaisivat Euroopasta sellaisiin maihin, jossa päästötavoitteita ei olisi, ja saastuttaminen jatkuisi, huomautti Jaakonsaari.

Pilvi Torsti uskoi, että ilmastopaketin myötä yritykset saattavat alkaa satsata moninkertaisesti juuri teknologiainnovaatioihin, joissa on vapaat päästöoikeudet.

Keskustelua herätti myös sähkön hinnan nousu. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) myönsi eilen, että ilmastosopu nostaa kuluttajien sähkön hintaa.

- Tavoitteisiin päästään muutenkin kuin nostamalla energian hintaa. Jokaisesta työpaikasta on pidettävä Suomessa kiinni ja samaan aikaan luotava uusia. On vaara, että Itä-Suomen metsäteollisuus ajetaan alas, ja se muuttaisi huomattavasti suomalaisten todellisuutta, pohti Heinäluoma.

Härmälä ennakoi, että tilanne on nyt hieman samanlainen kuin silloin, kun Suomi liittyi EU:hun: edessä on iso sopeutuminen ja koko ensi vuosi mennee ilmastopaketin käytännön soveltamista pohtiessa ja suunnitellessa.

”EU-jäsenyys näkyy suomalaisten koroissa”

Panelistit pohtivat myös sitä, mitä hyötyä Suomelle on EU-jäsenyydestä nykyisessä talouskriisissä. Pilvi Torsti oli sitä mieltä, että tavallisten suomalaisten perheiden tasolla EU-jäsenyyden hyvät puolet näkyvät korkotasossa.

- Korkotason ennakoitavuus näkyy ihmisten elämässä ja osoittaa, miten EU on vakauttanut elämää, Torsti sanoi.

Heinäluoma arvioi, että jos Suomessa olisi vielä markka, korkotaso olisi yli 10 prosentissa. Heinäluoma nosti esiin myös työllisyyden hyvän kehityksen.

Härmälä ja Jaakonsaari katsoivat, että talouskriisi on eurolle tulikoe.

- Nyt nähdään, miten käy Suomi-Ruotsi-maaottelun. Näyttää nyt ainakin siltä, että taantuma tulee olemaan Ruotsissa syvempi. EKP on osoittautunut vahvaksi toimijaksi ja pystyy toimimaan Yhdysvaltojen kanssa, Jaakonsaari sanoi.

Heinäluoma huomautti, että EU:n talouden elvytyspaketti ei ole vielä selvä.

- Jos Saksa ei tule talkoisiin mukaan, on riski, että suuret puheet ja isot luvut eivät tuokaan mitään sisältöä. Moni maa voi toivoa, että naapurit elvyttävät, ja Suomikin on tekemässä juuri niin: odotamme, mitä muut tekevät. Tässä on vaara, että jää pysyvä arpi, mietti Heinäluoma.

- Yksittäinen kaupunki, valtio tai edes Euroopan unioni ei pysty yksin elvyttämään. Kaikki on kiinni siitä, milloin talouselämä lähtee vetämään, katsoi Härmälä.