Vasemmistoliitto kyseenalaistaa, pitääkö Suomeen hankkia HX-hankkeen yhteydessä juuri 64 hävittäjää. Näin kertoo puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson Hufvudstadsbladetin haastattelussa.
Suomi valmistautuu parhaillaan maan historian suurimpaan puolustusmateriaalihankintaan, kun nykyisille Hornet-hävittäjille haetaan seuraajaa. Mukana kisassa on viisi eri konetta.
”Me kyseenalaistamme hankinnan koon ja olemme sitä mieltä, että työllisyysnäkökulma ja pohjoismainen puolustusyhteistyö ovat tärkeitä”, Andersson sanoo.
Hän kuitenkin korostaa, että pohjoismaisen puolustusyhteistyön huomioiminen ei tarkoita, että vasemmistoliiton mielestä Suomen pitäisi valita juuri ruotsalaiset Gripen-hävittäjät.
”Meillä ei ole kantaa maahan tai konevalmistajaan, mutta näitä kriteereitä pitää tarkastella.”
Hävittäjien lukumäärää, 64 kappaletta, on perusteltu koko Suomen puolustuksella. Ilmailutoimittaja Pentti Perttula kirjoittaa keskiviikkona julkaistussa kirjassaan Suomelle paras hävittäjä – Hornetin seuraajaehdokkaat (Docendo), että vaatimus 64 koneesta viittaa siihen, että joka hetki käytössä on 50 hävittäjää. Rauhan aikana hävittäjälaivueesta käytettävissä on joka heti noin 75–80 prosenttia huoltojen vuoksi.
Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Sampo Eskelinen on ollut arvioissaan selvästi suorasukaisempi. Ylen haastattelussa hän totesi, että jos koneita hankitaan vähemmän kuin 64, pitää päättää, mitä osaa Suomessa ei tarvitse puolustaa.
”Hänen täytyy ottaa huomioon, että me puhumme hankinnasta, jonka kokonaisarvo tulee olemaan kymmeniä miljardeja euroja. Tietenkin koko maata pitää pystyä puolustamaan, mutta ilmavoimia ei pidä mitoittaa sen mukaan, että Suomi ryhtyisi hyökkäyssotaan tai johonkin vastaavaan”, Andersson toteaa HBL:ssä.
”Ymmärrän, että puolustusvoimat katsovat asioita vain puolustusvoimien tarpeiden näkökulmasta, mutta poliitikkoina meillä on vastuu kokonaisuudesta ja siitä, mitä osia rahoitetaan julkisin varoin”, hän jatkaa.
