Ilmavoimien monitoimihävittäjää kartoittavassa HX-hankkeessa todennäköisempää on, että konemäärä pienentyy kuin että se kasvaisi, toteaa puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri (evp) Lauri Puranen.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti eilen torstaina tarkennetut tarjouspyynnöt kaikkien viiden konekandidaatin valmistajille.

”Kaikilla viidellä valmistajalla on haasteita päästä siihen [kymmenen miljardin hintakattoon]. Kaikilla”, painottaa HX-hankkeen tiedotustilaisuudessa perjantaina puhunut Puranen.

Aiemmissa tarjouspyynnöissä kysyttiin 64 hävittäjän (ja niihin kuuluvien järjestelmien) hintaa, jotta vastaukset olisivat vertailukelpoisia. Nyt siirrytään design to cost -malliin, eli kysytään, minkälaisen kokonaisratkaisun kukin valmistaja pystyy toimittamaan annetun 10 miljardin euron hintakaton puitteissa.

Lue lisää:

Sinänsä on epätodennäköistä, että konemäärä muuttuisi merkittävästi.

Ilmavoimissa HX-hankkeesta vastaava ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen muistutti, että määrä tuottaa myös laatua: kutakuinkin nykymäärä koneita tarvitaan, jotta ilmatilaa pystytään kokonaisuudessaan puolustamaan.

Vastaavasti ilmavoimien logistinen organisaatio on optimoitu nykyiselle konemäärälle, eli merkittävä konemäärän kasvattaminen mullistaisi myös organisaation.

Ilmavoimien taistelutaktiikka ei uuden kaluston myötä ole siinä suhteessa muuttumassa, että tulevaisuudessakin taistelussa perusyksikkö on neljän koneen parvi.

”Lähtökohta taistelulle on, että tehokkain hyöty osastosta saadaan neljällä koneella”, Puranen toteaa.

Ensi talvena kandidaatteja testataan Tampere-Pirkkalan lentoasemalla Satakunnan Lennostossa.

Jokaiselle kandidaatille on tarjottu viisi arkipäivää suorituskyvyn osoittamiselle Suomessa ja yksityiskohtaiset koesuunnitelmat on tehty tarjoajien vastausten pohjalta.

Tarjoajien testijaksot ovat seuraavat:

Eurofighter Typhoon 9.-17.1.2020

Rafale 20.-28.1.2020

Gripen 29.1.-6.2.2020

F-35 7.-17.2.2020

F/A-18 Super Hornet 18.-26.2.2020

Suomen-testijaksossa todennetaan valmistajien antamia vastauksia, kertoo eversti Keränen.

”He ovat ilmoittaneet esimerkiksi, että tutka näkee x kilometrin matkan. Nyt todennamme sitä, näkeekö se oikeasti.”

Suomen maasto- ja sääolosuhteet ovat sotilasteknologialle sangen haastava.

”Esimerkiksi suomalainen metsämaasto on kuvantaville sar-tutkille erittäin haastava. Syksyllä ja talvella pilviä on paljon, joka on haastavaa elektro-optisille sensoreille (esim. infrapunasensori).”

Nollan molemmin puolin pyörivä lämpötila on koneille haastavampi kuin kova pakkanen.

Käytännössä HX-kandidaateille on viisi erilaista operatiivista vaatimusta eli ilmasta ilmaan, ilmasta maahan, ilmasta merelle, kaukovaikuttaminen sekä kokonaisuus tiedustelu, valvonta, johtaminen ja maalinosoitus.

Kaukovaikuttaminen tarkoittaa usean sadan kilometrin etäisyydelle oleviin kohteisiin vaikuttamista. Nyky-Horneteissa tämä kyky hoidetaan JASSM-ohjuksilla.

Eräänlainen kuudes vaatimus on ilmavoimien hajautettu toimintatapa: kriisiaikana hävittäjäkalusto voidaan hajottaa lentotukikohtiin ympäri Suomen, ja lentotoimintaa harjoitetaan myös tilapäisistä maantietukikohdista.

Lue myös:

Testattavista koneista niin Eurofighter, Rafale kuin Super Hornetkin ovat paikalla kaksipaikkaisina versioina, joiden lennoilla suomalaisetkin pääsevät puikkoihin.

Saab tuo paikalle Gripenin aiemmasta kaksipaikkaisesta D-versiosta konvertoidun testikoneen, jossa on Suomelle tarjottavan E-version laitteistoa. (Yksipaikkainen) E-versiokin on paikalla.

Tämän lisäksi Saab tuo paikalle valvontakone Global Eyen, joka on osana HX-tarjousvastausta.

Boeing tarjoaa Suomelle myös Super Hornetin elso-versio Growleria, joka on sekin tulossa Pirkkalaan.

Ainoastaan F-35:stä ei ole olemassa minkäänlaista kaksipaikkaista versiota, mutta se ei ole evaluoinnille mikään dramaattinen este.

”He lentävät meidän osoittamamme testipisteet. Paino on datan purkamisessa. Nykyään kaikki parametrit taltioidaan, ja siihen meidän on pakko päästä kiinni”, Keränen kertoo.

Toki jokaista konekandidaattia päivitetään lähivuosina, joten mikään kone ei ole Pirkkalassa tarkalleen sellaisessa kokoonpanossa, jossa sitä toimitettaisiin vuodesta 2025 alkaen.

Keräsen mukaan lentotestit tehdään pääosin virka-aikaan, mutta myös pimeän ajan toimintaa testataan. Lentoalueena on koko Suomi, joskin lennot toteutetaan pääosin läntisen Suomen alueella. Yhteistoimintaa merivoimien kanssa testataan todennäköisesti eteläisillä merialueilla.

Hornet- ja Hawk-kalustoa käytetään ”harjoitusmaaleina”, kuten mahdollisesti miehittämättömiäkin ilma-aluksia.

Lue myös:

Testitapahtuma on kuitenkin vain kolmiosaisen suorituskykyarvioinnin ensimmäinen vaihe.

Toisessa vaiheessa käytetään testitapahtumassa todennettua tietoa ja suoritusarvoja, ja siinä selvitetään neljän koneen parven menestyminen tarjouspyynnössä asetetuissa skenaarioissa. Tämä toteutetaan simulaattoreilla.

Tämän vaiheen tuloksena saatua dataa käytetään arvioinnin kolmannessa vaiheessa, joka on ensi vuoden lopulla simuloitava pitkäaikainen sotapeli.

Tässä simulaatiossa HX-kandidaatti kaikkine järjestelmineen on osa Suomen puolustusjärjestelmää. Kolmas vaihe on testauksen ainoa vaihe, jossa ehdokkaat asetetaan paremmuusjärjestykseen.

Lue lisää: