Eri kansallisuuksien työttömyydessä on Suomessa huomattavia eroja, mutta erot näyttävät katoavan pitkällä aikavälillä. Asia ilmenee Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa on tarkasteltu Suomeen vuosina 1989–1993 tulleita maahanmuuttajia vuoteen 2007 asti.

Aiempaa pidemmän aikavälin tarkastelun tulos oli sen verran positiivinen, että se yllätti myös Helsingin maahanmuuttoasioiden johtajan Annika Forsanderin. Reilun kymmenen vuoden Suomessa olon aikana lähtökohdiltaan hyvin erilaisten maahanmuuttajaryhmien väliset erot työllistymisessä ovat käytännössä kadonneet.

–Osasin arvata, että työllisyys paranee ja vakiintuu, mutta se yllätti, että eri ryhmien erot ovat jopa hävinneet, eivät pelkästään pienentyneet, sanoo Forsander Uudelle Suomelle.

Silmiinpistävää on se, että heikoimman lähtötilanteen ryhmän eli Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian ja Afganistanin kansalaisten työllisyysaste on kasvanut 58–61 prosenttiin. Siis samalle tasolle parhaiten työllistyneiden maahanmuuttajaryhmien kanssa.

Lama-Suomessa sen ajan pakolaisille ei töitä löytynyt.

–Vielä vuonna 1997, jolloin tein samasta vuosina 1989–93 tulleiden maahanmuuttajien ryhmästä väitöskirjaani, erot ryhmien välillä olivat tosi isot. Silloin somaleita ei saanut minnekään edes ilmaiseen työharjoitteluun, vertaa Forsander.

–Erityisesti pakolaisten osalta kehitys on ollut hyvin selkeää. Vuoden 2007 lopussa kaikista tutkituista maahanmuuttajista oli työllisiä 58 prosenttia ja työttömiä 14 prosenttia. Loput ovat opiskelijoita tai eläkeläisiä. Laman loppumisen lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä on edesauttanut kielitaidon kehittyminen, Suomen työelämän käytäntöjen oppiminen sekä se, että viidennes maahanmuuttajista on suorittanut Suomessa ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon. Forsanderin mukaan kotouttamistoimilla on merkitystä etenkin siinä, että maahanmuuttajina Suomeen tulleita löytyy muualtakin kuin mopin varresta siivoamasta. –Vaikka meillä ei esimerkiksi olisi lainkaan kielenopetusta, niin maahanmuuttajat työllistyisivät kyllä, mutta vain heikommin arvostettuihin matalapalkkatöihin, hän sanoo. Forsander uskoo, että tämän päivän maahanmuuttajilla erot tasoittuvat nopeammin. Työnantajat ovat suvaitsevaisempia ja monet alat jo riippuvaisia maahanmuuttajista. Ero pitkään Suomessa asuneiden Somalian, Irakin ja Afganistanin pakolaisten työttömyyden ja samojen kansallisuuksien kokonaistyöttömyyden välillä on huomattava. Tutkimuksessa olleista työttömiä on enää noin 14 prosenttia, kun taas kaikkien Suomeen tulleiden somalien, irakilaisten ja afganistanilaisten työttömyysaste on Ylen mukaan yli 50 prosenttia. Suomen kansalaisten työttömyysaste on alle 9. Pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio on erityisen tärkeää, koska puolet Suomen maahanmuuttajista on asettunut seudulle. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan maahanmuuttajien työllisyyttä parantavia palveluita voi pitää investointina tulevaisuuteen.