Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo on ärtynyt siitä, että työnantajaliitoista levitetään käsitystä, jonka mukaan vientivetoisista palkankorotuksista olisi olemassa "ainakin henkinen yhteisymmärrys".

Insinööriliitto sanoutuu jyrkästi irti vientivetoisesta palkankorotuslinjasta.

"Insinööriliiton mielestä vientivetoista palkankorotusmallia ei ole eikä tule. Tämä on selkeä perusviestimme", puheenjohtaja Samu Salo toteaa ykskantaan Tekniikka&Taloudelle.

”Kansallakin on varmaan harhainen kuva asiasta, mutta tällaista sopimusta ei siis ole olemassa.”

Vientivetoisilla palkankorotuksilla tarkoitetaan mallia, jossa vientialojen sopimukset määräävät palkankorotuskaton myös muille aloille.

”Tämä ei ole mikään malli, vaan kahle. Puhdas tupo ilman, että pöydällä on lainkaan työlainsäädännön tai työelämän kehittämisen asioita”, Salo purkaa.

Salo ei ole mikä tahansa marmattaja, vaan YTN.n suurimman liiton puheenjohtaja. YTN:ssä on jäseniä noin 170 000. Salon käsityksen mukaan enemmistö myös YTN:n jäsenliitoista on Insinööriliiton kanssa samoilla linjoilla.

"Yksittäisten liittojen puolesta en tietenkään voi sanoa, mutta tällainen yleiskäsitys minulla on."

Salo tyrmää myös puheet siitä, että Insinööriliitto olisi jonkinlainen norsu lasikaapissa ja jonka käyttäytyminen murtaisi kansatalouden kivijalan.

"Meistä on turha tehdä mörköjä, ajamme vastuullista palkkapolitiikkaa. Samalla on kuitenkin hyvä huomata, että eri alojen palkankorotukset voivat olla erilaisia."

Insinööriliiton puheenjohtaja pohjustaa vaatimustaan tilastolla, jonka mukaan suomalaisen asiantuntijan ja toimihenkilön vuosiansio oli toissa vuonna 62 000 euroa. Kollegat Ranskassa, Itävallassa, Hollannissa ja Tanskassa ansaitsivat 80 000 euroa.

"Ero on raju: 1 500 euroa kuukaudessa", Salo hämmästelee.

"Osalla aloista on osaajapulaa. Kannattaa muistaa, että palkka on keskeinen vetovoimatekijä."

Salon mukaan reiluja palkankorotuksia pitäisi suunnata erityisesti suunnittelu- ja konsulttialalle. Hänen mukaansa ala kärsii yhä vuonna 1995 tehdyistä palkanalennuksista.

”Niistä johtuu, että suunnittelijat ja konsultit ovat yhä kymmenisen prosenttia seuraavaksi heikointa ryhmää perässä. Tämä on hyvä osoitus myös siitä, kuinka pitkävaikutteisia työmarkkinaratkaisut voivat olla.”

Kikyyn sisältyneen työajan pidennyksen poistosta Salo ennustaa sitkasta vääntöä.

"Teknologiateollisuus on antanut meidän kautta rantain ymmärtää, että kiky-päivien poistaminen maksaa 1,4 prosenttia. Tämä on täysin väärä lähtökohta. Kiky-päivät on saatu ilmaiseksi poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotka ovat aikaa sitten väistyneet."