Kädenvääntö niin kutsutusta irtisanomislaista muuttui jo symboliseksi valtataisteluksi, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen. Lopulliseen päätökseen kamppailu viedään eduskunnassa maanantaina ja tiistaina.

Eduskuntakäsittelyssä osa opposition kansanedustajista kiinnitti huomiota siihen, että hallituksen lupaama karenssien alentaminen ei koskekaan kaikkia. Jos työntekijä saa potkut muista kuin tuotannollisista tai taloudellisista syistä, karenssi olisi jatkossa enintään 60 päivää. Jos irtisanoutuu itse, karenssi olisi yhä 90 päivää. Sdp:n, vasemmiston, vihreiden ja rkp:n kansanedustajat työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa vaativat, että irtisanoutuvienkin karenssia pitäisi laskea.

”Sitä voi miettiä vielä vastaisuudessa, onko se kohdillaan”, Vartiainen miettii.

Hän katsoo, että työttömyysturvaan pitäisi suhtautua vakuutuksena ja karenssiin vakuutuksen omavastuuna.

”Ihan sama kuin kaikissa vakuutuksissa on omavastuu, jotta ei jouduta väärinkäytöksiin tai kevytmieliseen etuuksien käyttöön, niin tämän voi mieltää omavastuuksi. Työttömyysturva on vakuutus ei-vapaaehtoista työttömyyttä vastaan. Siksi tässä pitää jonkinlainen karenssi olla”, Vartiainen toteaa.

Entinen työministeri, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd) kummasteli Uuden Suomen haastattelussa aiemmin, että karenssimuutoksella hallitus on tekemässä irtisanoutumisesta ikään kuin moitittavampaa kuin henkilöperusteista irtisanomista, joka vaatii työn ”velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä”.

”Kyse ei ole missään tapauksessa moitittavuudesta. Sosiaaliturvajärjestelmä ei moiti ketään, vaan pyrkii luomaan turvaa erilaisten sosiaalivakuutustapahtumien välille. Tässä ei ole kyse karenssista siinä mielessä, että henkilö olisi toiminut väärin. Vapaassa maassa ihminen saa irtisanoutua”, Vartiainen vastaa.

”Sen sijaan me emme voi lähteä siitä, että irtisanoutumalla työpaikasta, pääsee heti ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Ansiosidonnainen työttömyysturva on tehty ei-vapaaehtoista työttömyyttä vastaan.”

LUE MYÖS:

Potkut saavalle kohta 60 päivän karenssi, loparit ottavalle 90 päivää – Ex-työministeri panisi kaikki uusiksi

Näkökulma: Hallitukselle oli käydä todellinen vaalimoka – sitten joku hoksasi karenssin

Neljän oppositioryhmän karenssista jättämät sekä perussuomalaisten koko irtisanomislakia vastustavat vastalauseet ovat eduskuntakäsittelyssä tänään maanantaina. Äänestykseen ne päätyvät huomenna.

Vartiainen kertoo olevansa tyytyväinen, että poliittisia lakkoja ja työtaisteluita lietsonut lakiesitys saadaan vihdoin loppuun käsiteltyä eduskunnassa ja että hallitus pysyi lujana koko prosessin aikana.

”Samalla tunnen tiettyä tuskaa siitä, miten vaikeaa työmarkkinoiden uudistaminen on ja miten kummallinen rintama meillä [hallituksella] sitten oli lopulta vastassa. Miten vähän ymmärrystä tällaiselle uudistukselle saa?”

Työtaistelujen seurauksena hallitus poisti alkuperäisen irtisanomislain yrityskokorajan ja suostui, että lain tekstiperustelut valmistellaan vielä kolmikantaisesti.

”Tiettyä surkuhupaisuutta oli tässä lopussa, kun laki ei tässä kolmikantakäsittelyssä muuttunut mitenkään. Tai ainakaan minä en kykene näkemään, että se olisi jollakin tavalla muuttunut, kun katsoo näitä tekstejä ennen ja jälkeen”, Vartiainen sanoo.

Irtisanomislain vastustuksessa olikin Vartiaisen mukaan kyse ”hyvin paljastavasta symbolisesta valtataistelusta”.

”Se paljasti sen, että palkansaajajärjestöt haluaisivat takertua sellaiseen vanhaan maailmaan, jossa erityisesti SAK:lla ja EK:lla oli veto-oikeus siihen, mitä tehdään. Se on toimintatapana nykymaailmassa täysin mahdoton, kun meidän on pakko nostaa työllisyysastetta. Silloin on pakko tehdä uudistuksia, joista ammattiliitot eivät tykkää. Sen takia me emme ikinä voi rahoittaa hyvinvointijärjestelmäämme, jos ammattiliitoille annetaan veto-oikeus.”

”Ammattiliitot elävät vielä henkisesti sellaisessa maailmassa, että heillä on etujärjestöinä sellainen asema, että he ovat tasa-arvoisempia kuin kaikki muut etujärjestöt, jos käyttää tällaista orwellilaista sanontaa”, Vartiainen toteaa.

Kansanedustaja katsoo, että tämä kiteytyy etujärjestöjen käsityksessä siitä, että he ”omistavat työmarkkinat”. Omistajuutta järjestöillä on Vartiaisen mukaan vain työehtosopimuksiin.

”Se on heidän jalo tehtävänsä. Mutta se, miten työehtosopimukset vaikuttavat järjestäytymättömään kenttään, ja mikä on lainsäädännöllinen raami, jossa sopimuksia tehdään, se on eduskunnan ja hallituksen tehtävä. Eduskunnan ja hallituksen pitää ajaa järkähtämättömänä yleistä etua eli työllisyysasteen nostoa. Silloin ei voida lähteä siitä, että järjestöt omistavat työmarkkinat”, hän toteaa.

Työmarkkinajärjestöjen ja etenkin palkansaajajärjestöjen sättiminen on muodostunut eräänlaiseksi tavaramerkiksi Vartiaiselle. Lokakuussa hän arvosteli blogissaan ay-väen jääneen olevan ”oudossa ja surrealistisessa maailmassa”, eikä hän nähnyt irtisanomislain arvostelussa tai ”tässä touhussa” ”mitään järkeä”.

LUE MYÖS:

Juhana Vartiaiselta purkaus ay-liikkeelle – ”Tässä touhussa ei ole mitään järkeä ja kuulkaas, te tiedätte sen itsekin”

Samalla hän toi esiin, että nämä ovat ikään kuin suomalaisen ay-liikkeen kansallisia ominaispiirteitä. Ruotsin teollisuusosapuolien tapaa, jossa työnantajien ja työntekijöiden edustajat yhdessä pohtivat teollisuuden näkymiä yhteisesti rahoitetun talousraportin pohjalta, Vartiainen kehui vuolaasti.

Hän sanoo nytkin, että Suomen ja Ruotsin välillä on ”suuri ero”.

”Sen tapaista yhteistyötä toivon Suomestakin, että teollisuuden työnantaja- ja työntekijärjestöt tekisivät yhteistyösopimuksen ja yhdessä osapuolirajat ylittäen ajaisivat teollisuuden etua ja pitäisivät huolta siitä, että heidän palkanmuodostuksensa toimii hyvin. Se loisi uskottavuutta ja odotuksia sen suhteen, että teollisuuden palkkanormi pitäisi vastedeskin”, Vartiainen sanoo viitaten niin kutsuttuun Suomen malliin, eli siihen, että teollisuuden sopimus- ja palkkatulos avaa sopimuskierroksen ja asettaa palkankorotusten yleislinjan.

”Se olisi mitä tervetulleinta, jos he toisivat tähän vielä sellaisen elementin, että he mitoittaisivat palkankorotusvaateensa niin, että kun ne yleistetään koko kansantalouden tasolle, työllisyysaste nousisi. Se olisi todella jaloa ja hienoa toimintaa. Jos he nyt alussa saisivat tämän toimimaan edes teollisuuden kannalta, niin hyvä niin.”

”Jakaisin heille kyllä vuolaasti kehuja, jos he ja perässä seuraavat ammattiliitot ottaisivat työttömyyden ja työllisyyden kohdemuuttujaksi neuvotteluissa”, Vartiainen lupaa.